Lounais-Häme Forssa

Kanta-Häme on tiukassa paikassa – Entinen maakuntajohtaja: “Surulla seuraan tätä nykyistä kehitystä”

Maakunnan katse kääntyi pohjoiseen. Kasvukäytäväfilosofia syrjäytti metropolipuheet.

Kanta-Hämeen maakunta alkaa olla historiansa kovimmassa paikassa. Väki vähenee ja vanhenee vauhdilla, ja maakunta uhkaa hiipua kolminapaiseksi katvealueeksi suurten keskusten väliin.

– Surulla seuraan tätä nykyistä tilannetta ja kehitystä. Kuinka huonosti pitää mennä, että ruvetaan oikeasti tekemään yhteistyötä? kysyy Kanta-Hämeen entinen maakuntajohtaja Juhani Honka.

Eteläsuomalaisittain ankean väestökehityksen lisäksi Kanta-Hämettä hiostaa maakunnan seuturakenteen hankaluus. Tämä on niitä harvoja maakuntia, jotka voisi luontevasti pilkkoa useaan eri maakuntaan.

“Tämä on niitä harvoja maakuntia, jotka voisi luontevasti pilkkoa useaan eri maakuntaan”
Seutujen yhteinen edunvalvontakin on osin tahmeaa, koska esimerkiksi elintärkeiden liikenneyhteyksien osalta Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen intressit ovat toiset kuin Forssan seudulla, joka sijaitsee kaukana pääradasta

Jos maakunta- ja sote-uudistus kaatuu, kolmea pienehköä seutua ei yhdistä edes maakunnallinen sote-organisaatio, jollaista Kanta-Hämeeseen ei ole vielä rakennettu.

“8 tähden sairaalan” eli Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteisen sairaalayhtiön seurauksista vallitsee kaksi vastakkaista tulkintalinjaa.

Osa näkee, että erikoissairaanhoidon Pirkanmaa-liitto pelastaa Kanta-Hämeen, joka on yksinään liian pieni tuottamaan erikoissairaanhoidon palveluja. Toiset puolestaan pelkäävät, että yhteinen yhtiö on askel Kanta-Hämeen yhdistämiseksi Pirkanmaahan.

 

Juhani Honka. Kuva: Seppo Pessinen / arkisto

Uhkakuvista huolimatta Honka muistuttaa, että Kanta-Häme on aiemminkin ollut vaikeuksissa, jopa lähes hajoamispisteessä – mutta päättänyt kuitenkin jatkaa itsenäisenä.

Hajoamispuheiden vastapainoksi hän palauttaisi keskusteluun Kanta-Hämeen laajentumisen.

– Maakuntien kokoerot ovat liian suuria. Nyt meillä on sekä liian pieniä että aika suuria maakuntia.

– Laajentumisesta yritettiin neuvotella jo viime vuosikymmenellä Hyvinkään, Valkeakosken sekä Urjalan ja Someron kanssa. Itse asiassa Hyvinkää oli tässä asiassa silloin alkuun aloitteellinen, mutta kun Riihimäki teki meidän puoleltamme ehdotuksen Hyvinkään liittymisestä Kanta-Hämeeseen, sieltä tuli selvät rukkaset, Honka muistelee.

 

Viime vuosikymmenellä puhuttiin paljon ”Helsingin metropolialueesta”, johon kuuluvat alueet hahmoteltiin puhtaasti harpilla vedetyn säteen pohjalta. Näin esimerkiksi Forssan seutu pyrki väkisin identifioitumaan pääkaupunkiseudun reuna-alueeksi.

Sittemmin tämä ajattelumalli on vaihtunut kasvukäytäväfilosofiaan, jonka keskiössä on ”HHT-käytävä” (Helsinki–Hämeenlinna–Tampere).

– Tämä on jännää aaltoliikettä, joka riippuu pitkälti siitäkin, ketkä sattuvat kulloinkin istumaan maakuntahallituksessa ja -valtuustossa, Honka sanoo.

– Omana aikanani tehtiin hyvin vahvasti näitä metropolialuelinjauksia. Tampereen suunta jäi silloin vähemmälle huomiolle. Sitten alettiin ajaa HHT-akselia, mutta se ei koskaan saanut ilmaa siipiensä alle sillä tavalla kuin olisi pitänyt.

Hongan mielestä petrattavaa olisi sekä maakunnan sisäisessä että ulkoisessa yhteistyössä.

– Vieläkin kaikki pääradan varren kunnat ovat liian itsekkäitä. Jokainen ajattelee kapeasti vain omaa etuaan eikä jättäisi kaverille mitään. Tässä olisi kuitenkin selvä aihio aidoksi eurooppalaiset mitat täyttäväksi nauhakaupunkikokonaisuudeksi.

 

Hongan mukaan järkevät uudistukset ja yhteistyökuviot ovat kaatuneet usein huonoihin henkilökemioihin.

“Tätä peliä ei vain osattu pelata riittävän hyvin”
– Silläkin on suuri merkitys, kuka minkäkin ehdotuksen milloinkin tekee ja millä tavalla. Tähän törmättiin aikoinaan Paras-hankkeenkin aikana, kun Janakkala ja Hattula jäivät pois Hämeenlinnan kuntaliitoksesta. Puhumattakaan Forssan seudusta.

Hongan mukaan Kanta-Häme olisi ilman muuta tukevammalla pohjalla, jos kuntia olisi kolme eikä 11.

– Tätä peliä ei vain osattu pelata riittävän hyvin.

Honka toimi Kanta-Hämeen maakuntajohtajana 2004–2013. Tällä hetkellä hän selvittää asiantuntijana Oulun eteläisen alueen yhteistyökuvioita.

 

Maakunta- ja sote-uudistusta Kanta-Hämeessä valmistelevan Oma Hämeen muutosjohtaja Matti Lipsanen näkee, että jos yhteistä tahtoa riittää, Kanta-Häme säilyy elinkelpoisena, vaikka maakuntauudistus kaatuisi ja maakunnat jäisivät suunniteltua heikommiksi organisaatioiksi.

– Uskon vilpittömästi, että tällainen kolmen erilaisen ja vahvan seutukunnan maakunta on ja pysyy elinvoimaisena, vaikka nenät välillä vähän tuhisevatkin.

Matti Lipsanen. Kuva: Esko Tuovinen / arkisto

Hän ei usko, että valtio lähtisi pilkkomaan Kanta-Hämettä, jos Riihimäki päättää pysyä mukana. Myös se, saisiko Riihimäki halutessaan valtiolta luvan liittyä Uuteenmaahan, mikäli hallituksen maakuntauudistus kaatuu, on Lipsasesta suuri kysymysmerkki.

Hän muistuttaa, ettei lupaa irronnut aiemminkaan, parikymmentä vuotta sitten, vaikka sitä pyysi tuolloin koko Riihimäen seutu.

– Jos Kanta-Häme hajoaisi, jokainen näistä kolmesta seutukunnasta olisi oman uuden maakuntansa peränurkka. Siinä mielessä niillä kaikilla olisi vahvempi asema Kanta-Häme-nimisessä kokoonpanossa, Lipsanen sanoo.

Jos sote- ja maakuntalait saadaan läpi tämän vaalikauden päätteeksi, näköpiirissä ei Lipsasen mukaan ole, että maakuntien määrää olisi vähennettävä ainakaan heti 2020-luvun alkuvuosina.

– Yhdistämiset nousevat esiin vasta siinä vaiheessa, jos maakunta ei pysty tuottamaan palveluja valtion kautta tulevalla rahoituksella.

 

Kuva: Heini Suvisuo

Lipsanen muistelee, että Kanta-Häme hakeutui viime vuosikymmenellä ”maakuntien yhteistoiminta-alueen” puitteissa samaan seuraan pääkaupunkiseudun kanssa myös siksi, ettei halunnut jäädä kahdestaan Päijät-Hämeen kanssa.

Yhteistoiminta-alueita yritettiin pitää hengissä aikansa, mutta niitä ei koskaan saatu konkreettisesti jalalle.

– Melkein kaikki maakunnat Keski-Suomea myöten joutuvat suuntautumaan Helsingin suuntaan. Kyse onkin oikeastaan siitä, missä seurassa sinne suuntaudutaan. On täysin selvää, että kantahämäläisten asiointi ja työssäkäynti suuntautuvat paljon enemmän pääkaupunkiseudulle kuin Tampereen suuntaan. Mutta pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on yksinään niin iso, ettei se ole yhteistyökumppanina ihan ongelmaton, Lipsanen sanoo.

– Tampere ja Pirkanmaa on meille ihan hyvää seuraa. Näin olemme enemmänkin muun Suomen etuvartiota pääkaupunkiseudun suuntaan kuin pääkaupunkiseudun takamaata.

 

Honkakin on nykyään sitä mieltä, että Pirkanmaa on Kanta-Hämeelle luontevin yhteistyösuunta ja mahdollinen liitoskumppani.

– Helsinki on nyt niin kovin omanapainen, ettei sieltä heruisi tännepäin mitään. Ja Päijät-Hämeen kanssa ei saatu aikaan kunnollista yhteistyötä edes ammattikorkeakoulujen osalta.

– Tampere ja Pirkanmaa ovat hyvällä kasvu-uralla. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan muodostaman maakunnan eteläisessä kärjessä olisimme hyvissä asemissa. Se olisi psykologisestikin parempi paikka kuin pääkaupunkiseudun pohjoisin kolkka, hän pohtii.

– Ja jos tähän mennään, Pirkanmaa pitää tietenkin muuttaa Hämeeksi eikä päinvastoin. FL

 

Uusimmat