Lounais-Häme

Kanta-Hämeen kaupunginjohtajat rökittävät maakuntauudistusta: Kunnista tehdään lobbareita

Kanta-Hämeen kaupunginjohtajat eivät panisi pahakseen, jos sote-uudistuksen kylkeen uitettu maakuntauudistus kaatuisi ja korvautuisi kuntalähtöisemmällä mallilla.

-Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei maakuntauudistuksen sotkemisessa sote-uudistukseen ole järkeä. Tällä luodaan vain lisää turhaa byrokratiaa, sanoo Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi.

-En tiedä, ymmärtävätkö keskustalaisetkaan, kuinka mullistava tämä nyt suunniteltu maakuntauudistus tulisi toteutuessaan kunnille olemaan.

Riihimäen kaupunginjohtaja, Forssan ex-kaupunginjohtaja Sami Sulkko katsoo, että keskustan hellimä maakuntamalli joutaisi roskakoriin.

-Kuntapohjaisella uudistuksella saataisiin paljon tehokkaampaa jälkeä paljon nopeammin ja vältettäisiin nykyisen esityksen riskit.

Hämeenlinnan kaupunginjohtajan Timo Kenakkalan muotoilu on pykälää varovaisempi.

-Olemme kaikki vahvojen peruskuntien ja vahvojen kaupunkikeskusten kannalla. Toimintaympäristö ja maailma muuttuvat, ja siihen pitää pystyä reagoimaan näissäkin harjoituksissa. Ei varmaan olisi mikään tappio kenellekään, jos maakuntauudistuksessa pakitettaisiin.

 

Nykyisessä esityksessä myös kasvupalvelut eli esimerkiksi yritys- ja työllisyyspalvelut napataan kunnilta maakunnille. Kenakkalan mukaan se uhkaa hajottaa kokonaisuuden hallitsemattomaksi.

Se myös minimoisi kuntien roolin ja voisi avata tien loppujenkin tehtävien maakunnallistamiselle. Kaupungit yrittävätkin nyt kynsin hampain pitää kiinni kasvu- ja elinkeinopoliittisista välineistään, kaavoituksesta lähtien. 21 suurinta kaupunkia antoi äskettäin julkilausuman, jossa vaaditaan maakuntauudistuksen kasvupalvelulakiesityksen hylkäämistä.

Sulkon mukaan pienemmätkin kaupungit voivat yhtyä suurten kritiikkiin. Hänestä kunnista ollaan tekemässä maakuntia pehmittäviä lobbareita.

-Suomeen on tulossa hirveä määrä tynkäkuntia ja tynkäkaupunkeja, joissa hommat menevät pelkäksi hiekkalaatikkopuuhasteluksi. Soten irrottamisen jälkeen esimerkiksi Humppilan kunta jää pyörittämään käytännössä yhtä koulukeskusta, hän sanoo.

Sulkon mielestä valtiovallan pitäisi järkeistää kuntarakenne pakkoliitoksilla, kävipä maakuntauudistuksessa lopulta miten tahansa.

-Se oli pitänyt tehdä jo kauan sitten, mutta se ei ole vieläkään liian myöhäistä. Itseohjautuvasti kuntarakenne uudistuu liian hitaasti.

Kolmen kunnan Kanta-Häme olisi Sulkosta kaikin tavoin kilpailukykyisempi kuin nykyinen.

-Se näkyisi myös edullisempina veroprosentteina ja tuottavuuden paranemisena, kun turhia päällekkäisyyksiä karsittaisiin.

 

Kaupunginjohtajat lämpenevät yli kymmenen vuoden takaisen kunta- ja palvelurakenneuudistus- eli PARAS-hankkeen suoraviivaiselle peruskuntamallille, jossa maakuntataso loisti poissaolollaan: väestöpohjaltaan riittävän isot, tyypillisesti seutukunnan kokoiset kunnat vastaisivat itse palveluistaan lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa, joka järjestettäisiin viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvilla erityisvastuualueilla.

-Se ei olisi huono vaihtoehto, Kesäniemi arvioi.

-Se olisi aika selkeä paketti, Kenakkala toteaa.

-Se olisi ehdottomasti paljon parempi malli kuin tämä nykyinen uudistusesitys. Mitään monimutkaisia malleja ei olisi tarvinnut luoda, Sulkko sanoo.

 

Kaupunginjohtajien mukaan kuntien ja niiden palvelujen kehittäminen on pysähtynyt sote- ja maakuntauudistusten lopullisten versioiden odotteluun.

-Tulevaisuuden rakentaminen on haasteellista, kun ei tiedetä, mitä tapahtuu ja mitä tehtäviä kunnille jää, Kenakkala harmittelee.

Kaupunkeja jurppii sekin, että ne ovat joutuneet sitomaan vuodesta toiseen paljon resursseja vireillä olevien uudistusten työryhmiin ja projekteihin.

-Se työmäärä on valtava. Kun mistään ei tule valmista, herää kysymys, onko tämä hukkaan heitettyä työtä, Kenakkala sanoo.

Tällä tietoa sote- ja maakuntauudistusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alusta. Kaupunginjohtajat eivät lähde ennustamaan, pitääkö tämäkään aikataulu – palvelurakenneuudistusten kanssa on sählätty jo toistakymmentä vuotta.

-On tämä kaiken kaikkiaan surkea esitys. Mutta konsultit ovat varmaan tyytyväisiä, Kesäniemi sanoo. FL

 

Kovaa vääntöä tehtävistä
Maakuntauudistus on hallintouudistus, jossa merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolisistakin tehtävistä on tarkoitus siirtää kunnilta, ely-keskuksilta, te-toimistoilta ja aluehallintovirastoilta 18 itsehallinnolliselle maakunnalle.Maakuntamalli ajettiin keskustan vaatimuksesta sote-uudistuksen yhteyteen.Sekä sote- että maakuntauudistuksen on tarkoitus astua voimaan v. 2020.Kaupunkien kapina6 suurinta kaupunkia on esittänyt maakuntamallin purkamista.21 suurimman kaupungin eli C21:n "kapinakokouksen" julkilausumassa vaadittiin, että maakuntauudistuksen kasvupalvelulaki palautetaan valmisteluun.Nykyisessä lakiesityksessä myös kasvupalvelut eli esim. työvoima- ja yrityspalvelut siirtyisivät maakunnille.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat