Lounais-Häme

Kanta-Hämeen kaupunginjohtajat: Tukipotti riittää akuuttiin kriisiin – muttei poista kuntatalouden perusongelmaa

Kanta-Hämeen kaupunginjohtajat: Hallituksen lupaama kuntatukipaketti auttaa akuuttiin kriisiin muttei perusongelmaan.

Hallituksen myöntämä koronatukipaketti auttaa akuuttiin kriisiin muttei vaikuta kuntatalouden perusyhtälön mahdottomuuteen, näkevät Kanta-Hämeen kaupunginjohtajat.

– Suunta on oikea, mutta pelkäämme, ettei tämä vielä riitä. Jatkoa varmaan seuraa. Koronasta johtuvat tulonmenetykset ja menolisäykset ovat näillä näkymin kasvamassa selvästi suuremmiksi, sanoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

– Emme myöskään tiedä, miten ja millä perusteilla se miljardi jakautuu kuntien kesken.

Kenakkala toivoo, ettei kuntien taakkaa enää lisättäisi uusilla tehtävillä. Nykyisilläkin velvoitteilla kuntakenttä ajautuu veronkorotusten ja velkaantumisen kierteeseen, kun väestö ikääntyy ja verotulot hiipuvat.

– Eivät nämä kuntien taloushaasteet mihinkään katoa, Kenakkala toteaa.

Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko kyseenalaistaa kuntien tukipaketin mielekkyyden.

– Minusta pitäisi vakavasti harkita, täytyykö veronmaksajien rahaa eli käytännössä julkista velkaa ylipäätään siirtää erillisellä järjestelyllä valtiolta kuntien tueksi. Saattaisi olla rakenteiden tehostamisen ja tuottavuuden parantamisen kannalta parempi, että kunnat sietäisivät oman iskunsa. Se vauhdittaisi tulevaa kehitystä.

Sulkko huomauttaa, että moni kunta ja kaupunki joutuu tulevaisuudessa joka tapauksessa sopeuttamaan rakenteensa ja toimintonsa nykyistä pienempiin verokertymiin.

– Ei ole oikein sekään, että veronmaksajat subventoivat asiansa surkeasti hoitaneita ja velkaantuneita kuntia valtion kautta ilman, että niillä itsellään on insentiiviä (kannustinta) pyrkiä aidosti laittamaan asioitaan kuntoon.

Hänestä valtion tuki tulisi keskittää sairaanhoitopiirien ylimääräisiin kuluihin ja yksityisen sektorin konkurssiaallon estämiseen.

Forssan kaupunginjohtajan Jari Kesäniemen mielestä kuntien koronatukipaketin kokoluokka on oikea.

– Eli nyt puhutaan oikeasti miljardeista. Lisäksi pidän erittäin hyvänä ja tärkeänä, että sairaanhoitopiirejä tuetaan suoraan. Se näkyy suoraan kuntien maksuissa.

Ennakkotietojen perusteella Forssa on jäänyt verotuloissa jo tässä vaiheessa koronakriisiä 3,4 miljoonaa euroa budjetoidusta, Kesäniemi kertoo.

Hän harmittelee, että osa kunnille luvatusta tuesta on tarkoitus periä ensi vuonna takaisin.

– Muutenkin talousarvion rakentaminen ensi vuodelle tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.

Kaikkiaan yli puolentoista miljardin euron kuntatukipaketista 547 miljoonaa on verotulomenetysten kompensaatiota, joka napataan takaisin ensi vuoden valtionosuuksista.

– Viime vuonnakin saimme valtiolta verokorttiuudistuksen takia ennakkoon rahaa, joka peritään tänä vuonna pois. Olemme joutumassa tällaiseen kierteeseen. Ensin annetaan, sitten otetaan pois.

Kaikkein suurin huomio pitäisi Kesäniemen mielestä kohdistaa nyt yrittäjien ja yritysten hätään.

– Ei pidä unohtaa sitäkään, että yksityinen puoli kerää työllään sen rahan, jolla julkinen puoli maksaa palkat.

Kesäniemi pitää selvänä, että kun koronakriisi on ohitettu, kunnissakin on viimein pakko tapahtua monenlaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat pyörineet pitkään pelkän puheen tasolla.

– Tämä kriisi on paljastanut kuntapuolen pirstaleisuuden ja pienten organisaatioiden haavoittuvuuden. Leveämpiä selkiä tarvitaan.

Riihimäen Sulkon mielestä kriisikuntakriteereihin ei pitäisi puuttua. Hänestä kuntia pitäisi joka tapauksessa yhdistellä ja kuntayhtymiä purkaa – ja paljon.

Kunnille annettujen uusien tehtävien perumisen lisäksi nykyisetkin tehtävät pitäisi käydä läpi kriittisellä kammalla, kaupunginjohtaja katsoo. HÄSA

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic