Lounais-Häme Kanta-Häme

Kanta-Hämeen keskussairaala lähti mukaan tutkimukseen, jossa kahden lääkkeen vaikutusta koronapotilaiden hoidossa

Kanta-Hämeen keskussairaala on mukana WHO:n lääketutkimuksessa.
Koronapotilaiden hoito on toistaiseksi ollut Kanta-Hämeen keskussairaalassa elintoimintojen ylläpitoa ja oireiden hoitoa. Arkistokuva maaliskuulta. Kuva: Esko Tuovinen
Koronapotilaiden hoitoon varattuja leikkaussaleja aletaan palauttaa tavanomaiseen käyttöön. Poliklinikkahoitoa myös palautellaan kohti normaalia. Arkistokuva maaliskuulta. Kuva: Esko Tuovinen

Kanta-Hämeen keskussairaala on yksi kuudesta suomalaissairaalasta, jotka osallistuvat Maailman terveysjärjestön WHO:n koronalääketutkimukseen.

Solidarity-tutkimuksen tavoitteena Suomessa on tutkia kahden eri lääkkeen, remdesiviirin ja hydroksiklorokiinin vaikutusta koronaviruspotilaiden hoidossa.

Koronapotilaiden hoito on toistaiseksi ollut Kanta-Hämeen keskussairaalassa elintoimintojen ylläpitoa ja oireiden hoitoa. Erityistä koronalääkettä ei ole ollut käytössä, koska sellaista ei ole.

Keuhkosairauksien osastonylilääkärin Tuomas Rosbergin mukaan tutkimuksen aloitus odottaa vielä tutkimusluvan hyväksymistä.

Tutkimukseen osallistuvan potilaan hoitoryhmä arvotaan. Kaikki saavat tavanomaisen hoidon, ja osalle annetaan toista tutkimuslääkkeistä.

Osallistumisesta päättää potilas itse ja tutkimukseen osallistujalla ei saa olla estettä lääkkeen käytölle esimerkiksi muiden sairauksien takia.

Remdesiviiri kehitettiin ebola-virusta vastaan, mutta lääke ei ollut erikoisen tehokas, eikä sitä rekisteröity minkään taudin hoitoon.

Malarian ja reumasairauksien lääke hydroksiklorokiini sen sijaan on tuttu ja laajassa käytössä.

– Kumpikaan ei ole tähän virukseen ihmeluoti, sanoo Rosberg, joka työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalan koronapotilaiden kohorttiosastolla.

Rosbergin mukaan remdesiviiri toimii soluviljelmissä SARS- ja MERS-koronaviruksia vastaan, ja nykyistä koronavirustamme (SARS-CoV-2) vastaan se toimii reesusapinoissa.

– Hydroksiklorokiini toimii soluviljelmässä, johon on istutettu ajankohtaista koronavirustamme.

Vaikka lääkeaineet näyttävät soluviljelmillä estävän virusten monistumista, ne eivät välttämättä toimi yhtä tehokkaasti ihmisen elimistössä. Siitä huolimatta Rosberg katsoo tutkimukseen osallistumisen tärkeäksi.

– Pandemiassa tartuntatauti pyyhkäisee koko ihmiskunnan läpi. Täytyy etsiä hoitokeinoja virukseen, johon ei ole rokotetta tai lääkettä.

Solidarity-tutkimus ei noudata lääketutkimuksen tiukimpia kriteerejä, sillä tutkimusasetelmasta puuttuvat lumelääke ja sokkoutus. Rosbergin mukaan lääketieteellistä tietoa on silti kerättävä ja mitä enemmän potilaita tutkimuksessa on ympäri maailman, sitä parempi.

– WHO:ssa hahmoteltiin, millä tavalla päästään alkuun niin, että köyhätkin maat pystyisivät osallistumaan omilla potilaillaan tällaiseen hoitotutkimukseen. Tutkimuslääkkeiden valintaan on asiantuntijoiden suositus ja lääketurvallisuudesta vastaavien viranomaisten lupa.

Rosbergin mukaan lääkkeitä on jo kokeiltu muun muassa Kiinassa, USA:ssa ja Ranskassa koronapotilaiden hoidossa. Helsingin yliopistosairaalassa hydroksiklorokiinia on annettu osalle potilaista. Julkaisuja tuloksista on niukasti.

Kansallinen päätutkijana Solidarity-tutkimuksessa toimii kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta.

Suomesta tutkimuksessa ovat mukana myös Etelä-Savon keskussairaala, Satasairaala sekä Kuopion, Oulun ja Tampereen yliopistolliset sairaalat. Suomen sairaaloiden osallistumisesta tutkimukseen kertoi ensimmäisenä Lääkärilehti. FL

Solidarity-tutkimus

Yli 70 maata on ilmoittautunut mukaan.

Tutkimuksen aikana tutkimuslääkkeitä voidaan lisätä tai hyödyttömiksi osoittautuneita poistaa.

Jos jokin lääke osoittautuu tehokkaaksi koronapotilaiden hoidossa, tutkimus voidaan lopettaa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa alkuvaiheessa kaksi tutkimuslääkettä (remdesiviiri tai hydroksiklorokiini 10 päivän ajan).

Tavanomaista hoitoa (vertailuryhmä) verrataan lääkehoitoihin. Hidastaako lääke COVID-19-taudin etenemistä tai parantaako eloonjäämistä.

Mukaan otetaan sairaalahoidossa olevia, vähintään 18 vuotta täyttäneitä, koronatartunnan saaneita potilaita.

Hoidosta vastaava lääkäri huolehtii, että potilaalla ei ole vasta-aihetta minkään tutkimuslääkkeen käyttöön.

Lähde: Lääkärilehti ja erikoislääkäri Tuomas Rosberg

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic