Kirjanpitotekniikka kiusaa yllättävällä tavalla keskussairaalan vanhojen sairaalarakennusten myyntiä ja samalla uuden sairaalan rahoitusta.
Nykyiset Ahveniston sairaalarakennukset on kirjattu vajaan 100 miljoonan euron arvoisiksi sairaanhoitopiirin kirjanpidossa. Rakennukset aiotaan kuitenkin ainakin pääosin purkaa ja niiden kirjanpidollista arvoa halutaan alentaa.
Sairaanhoitopiiri ei voi noin vain tehdä suuria arvonalennuksia ja kirjanpidollisia tappioita. Kirjanpitolautakunta ei ilmeisesti hyväksy arvonalennusten kattamista kuntien peruspääomaa pienentämällä.
Rakennuksia ei haluta poistaa kirjanpidosta ainakaan niin, että kuntien pitäisi tehdä niistä arvonalennus myös omassa kirjanpidossaan.
– Olisi hankalaa Hämeenlinnalle ja muille jäsenkunnille, jos niiden pitäisi tehdä tällaiset arvonalennukset. Kuntien on katettava tappionsa neljässä vuodessa, sanoo Hämeenlinnan talousjohtaja Jussi Oksa.
Sairaanhoitopiirin talous- ja tukipalvelujohtaja Tero Pitkämäki kertoo, että rakennuksista on jäänyt korkeat kirjanpitoarvot, koska poistoajat ovat olleet pitkiä ja vuotuiset poistot ovat olleet pieniä. Poistot on kuitenkin tehty säännösten mukaisesti.
Pitkämäen mielestä kunnat joutuisivat maksamaan kahteen kertaan samoja investointeja, jos niiden pitäisi maksaa kiinteistöjen arvonalennuksesta syntyvä alijäämä. Sairaanhoitopiiri on rakentanut tiloja lainarahalla ja kunnat ovat maksuilla lyhentäneet lainoja.
– Näitä lainoja, joilla tiloja on rakennettu, ei ole enää paljon.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston puheenjohtaja Pasi Leppänen ei allekirjoita Pitkämäen näkemystä.
– Rakentamisen menot kirjataan vain kertaalleen tuloslaskelmassa kuluiksi joko poistoina tai niitä täydentävinä arvonalennuksina.
Sairaanhoitopiiri teki viime vuoden tilinpäätöksessään 60 miljoonan euron arvonalennuksen vanhoista kiinteistöistään. Alaskirjaus katettiin kirjanpidollisesti alentamalla vastaavasti kuntien peruspääomaa.
Riihimäkeä lukuun ottamatta jäsenkunnat eivät vieneet alaskirjausta kunnan omaan kirjanpitoon. Kuntien konsernitilinpäätöksiin arvonalennus kirjattiin.
– Kun palvelutuotannon taso ei laskenut, arvonalennusta ei tarvinnut viedä kunnan taseeseen, Oksa sanoo.
Sairaanhoitopiiri neuvotteli kirjanpitolautakunnan kuntajaoston puheenjohtajan Pasi Leppäsen kanssa arvonalennusten tekemisestä. Leppäsen keskusteluista laatimassa muistiossa otetaan kielteinen kanta peruspääoman alentamiseen.
Lainsäädännössä ei ole tarkkoja säädöksiä kuntayhtymien peruspääomasta. Leppänen kuitenkin huomauttaa, että lain mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeet kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidosta. Näissä ohjeissa taas ovat määräykset, miten peruspääomaa voidaan alentaa.
– Kuntalain säädökset talouden tasapainottamisesta tarkoittavat, että kuntayhtymän nettovarallisuus säilyy, Leppänen sanoo.
Hän muistuttaa, että sairaanhoitopiirin vanhojen rakennusten korkea tasearvo olisi voitu kirjata kuluiksi myös tekemällä niistä nopeammin poistoja.
Sairaanhoitopiiri aikoo perua 60 miljoonan euron arvonalennuksen. Kiinteistöjen arvon alentamisesta halutaan saada selkeä linja. Menettelyistä aiotaan keskustella myös jäsenkuntien kanssa.
Sairaalakiinteistöjen kirjanpitoarvolla on vaikutusta uuden sairaalan rakentamiseen, koska rakentamista on tarkoitus rahoittaa myymällä vanhat kiinteistöt. Sairaalarakennusten tilalle tehtäisiin asuntoja. Jos rakennusten arvo on poistettu sairaanhoitopiirin taseesta, se voisi kirjata kiinteistöjen myynnistä myyntivoittoa, jota se edelleen voisi käyttää uusien tilojen rakentamiseen.
– Toinen vaihtoehto on, että rakennuksista ei tehdä lainkaan arvonalennuksia. Katsotaan mitä kiinteistöjen myynnistä saadaan ja tehdään arvonalennukset sen jälkeen, Oksa sanoo.
Sairaanhoitopiirin hankkeilla on suuri vaikutus Hämeenlinnalle, joka omistaa siitä hieman yli puolet. 60 miljoonan euron arvonalennuksesta, joka nyt perutaan, Hämeenlinnan osuus oli 30,4 miljoonaa. HÄSA
Kommentti: Todellista, ei kikkailua
Sairaalarakennusten arvonalennus kuulostaa kansalaisesta kirjanpidolliselta saivartelulta. Nyt ei liikutella rahaa. Kysehän on vain siitä, miltä rahan liike näyttää kirjanpidossa.
Valitettavasti politiikassa ei ole usein kyse siitä, miten asiat ovat. Erittäin tärkeää on, miltä asiat näyttävät. Jos uuden noin 370 miljoonan euron keskussairaalan rakennuskustannuksista osa saadaan rahoitettua tosiasiallisesti ja kirjanpidollisesti myymällä vanhat rakennukset maineen, näyttää se kuntien päättäjistä hyvältä.
Riihimäki kirjasi ainoana kuntana rakennuksista arvonalennuksen omaan taseeseensa. Tämäkin 9,7 miljoonan kirjaus haiskahtaa politiikalta, sillä se helpottaa Riihimäen päätöksiä sairaanhoitopiiristä. Ratkaisut voivat nyt jopa tuottaa kirjanpidollista tuloa.
Asukkaiden ja päätösten avoimuuden nimissä kirjanpitojärjestelmien pitäisi vastata mahdollisimman paljon todellisuutta. Päätösten pitäisi perustua oikeaan tietoon ja ihmisten hyötyyn eikä kikkailuun.