Lounais-Häme

Kanta-Hämeen pienet kunnat vaarassa jäädä ulos uudesta maakuntavaltuustosta

Useimmille pienille kunnille uhkaa jäädä vain luu käteen ensimmäisistä maakuntavaaleista.

Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin äskettäin julkistamassa valtakunnallisessa ennusteessa liki kaikki Kanta-Hämeen 59 valtuustopaikkaa ovat menossa kaupungeille eli Hämeenlinnaan (37), Riihimäelle (11) ja Forssaan (7). Niiden ulkopuolelta maakuntavaltuutettuja saisivat vain Janakkala (3) ja Hattula (1).

Nollakerhoon jäisivät Hausjärvi, Humppila, Jokioinen, Loppi, Tammela ja Ypäjä.

Laskelma perustuu viime vuoden kuntavaaleissa annettuihin ääniin.

 

Pikkukunnissa valmistaudutaan jo terävöittämään ja monipuolistamaan edunvalvontaa. Luvassa on entistä enemmän lobbausta, karvalakkilähetystöjä, epävirallista yhteydenpitoa ja muita vaikuttamisponnisteluja.

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson sanoo, että ilman omia valtuutettuja jäävien kuntien pitää pystyä puolustamaan etujaan muilla keinoilla.

-Osaaminen edunvalvonnassa korostuu. Omaa viestiä pitää pystyä viemään päättäjien tietoisuuteen.

-Päättäjien vaikutusvalta rakentuu jo tänä päivänä pitkälti omiin verkostoihin ja niiden taitavaan hyödyntämiseen. Maakuntavaltuustossakin tulee olemaan painoarvoltaan hyvin erilaisia päättäjiä, hän arvioi.

Larsson myös huomauttaa, että maakuntavaltuutetun pitäisi ajaa koko maakunnan, ei oman kotikuntansa asiaa.

 

Humppilan kunnanjohtaja Jari Keskitalo sanoo suoraan, että pitäjässä pelätään sote-palvelujen karkaavan yhä kauemmas isoihin keskuksiin. Esimerkiksi Forssan sairaalan toimintojen vähentäminen on myrkkyä Lounais-Hämeelle.

-Omalla edustajalla olisi totta kai merkitystä, kun päätetään sote-palveluista ja palveluverkosta. Asetelma on meidän kannaltamme ongelmallinen.

Jos Humppila jää ilman omaa edustajaa, kunta pyrkii vaikuttamaan ensisijaisesti oman seudun maakuntavaltuutettuihin. Keskitalo arvelee, että yksittäisen maakuntavaltuutetun vaikutusvalta riippuu pitkälti edustajasta ja hänen poliittisista kyvyistään.

Pikkukunnilla ei ole tälläkään hetkellä juurikaan sananvaltaa sairaanhoitopiireissä tai edes seudullisissa sote-kuntayhtymissä.

-Meillä on kuitenkin edustajat kuntayhtymän päätöksentekoelimissä, ja sitä kautta vaikutamme asioihin, Keskitalo sanoo.

 

-Ellemme saa omaa edustajaa maakuntavaltuustoon, meidän on käytettävä omia äänitorvia muilla foorumeilla ja pitää samalla yhteyttä maakuntapäättäjiin, sanoo Hausjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Heini Ristavaara (kesk.).

Hänestä maakuntaorganisaatio on rakennettava sellaiseksi, että myös lautakunnissa pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin ja pitämään kuuluvilla pienten kuntien ääntä.

-Jonkinlainen oma edustus maakuntatasolle pitää ilman muuta saada, koska sote-palvelujen sijainti on niin merkittävä asia ja pieni kunta voi jäädä isompien jalkoihin. Rahat ovat tiukassa, ja tälläkin hetkellä moni palvelu on jäänyt toteuttamatta rahapulan vuoksi.

-Voi miettiä, ajatteleeko se hämeenlinnalainen päättäjä samalla tavalla hausjärveläisiä kuin omia äänestäjiään.

 

Kansanedustaja ja Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Heinonen (kok.) uskoo, että maakuntavaltuustoon nousee myös maaseutukuntien edustajia.

-Valittujen tulee totta kai asettua sitten oikeisiin saappaisiin. Maakuntahallinnossa ei enää edusteta vain omaa kotikuntaa vaan koko maakuntaa.

Heinonen katsoo, ettei maaseudun julkista palvelutarjontaa pidä romuttaa liiallisella keskittämisellä, vaikka yksityiset firmat täyttäisivätkin mahdollisia palvelutyhjiöitä myös maaseutukunnissa.

-Itse uskon, että soten valinnanvapaus tulee vahvistamaan myös maaseudun palveluita.

 

Lokakuulle suunniteltujen maakuntavaalien aikataulu voi vielä muuttua, vaikka eduskunta hyväksyisi sote-lakipaketin kesällä.

Heinosen mielestä maakuntavaalit pitäisi siirtää kevääseen 2019 ja järjestää yhdessä eduskuntavaalien kanssa.

-Olemme sitoutuneet siihen, että vaalilainsäädännön tulee olla valmiina hyvissä ajoin ennen vaaleja. Tämä ehto ei enää täyty syksyn osalta. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic