Lounais-Häme Hämeenlinna

Kanta-Hämeen sopimuspalokuntien ongelmat enteilevät vaikeuksia

Kanta-Hämeen pelastuslaitos aloittaa kehityskeskustelut alueensa sopimuspalokuntien kanssa. Yhteisen pöydän ympärillä yritetään löytää eväitä ongelmien ratkaisemiseksi.
Hämeenlinnan VPK on Suomen kahdeksanneksi vanhin sopimuspalokunta. Hälytysosastoa koulutetaan tiistaisin. Tällä kertaa kouluttajana oli Toni Thomenius. Kuva: Tomi Vesaharju
Hämeenlinnan VPK on Suomen kahdeksanneksi vanhin sopimuspalokunta. Hälytysosastoa koulutetaan tiistaisin. Tällä kertaa kouluttajana oli Toni Thomenius. Kuva: Tomi Vesaharju

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen 25 sopimuspalokuntaa ovat tervetulleena apuna ammattipalokunnalle hädän hetkellä.

Hyvästä tilanteesta huolimatta pelastuspäällikkö Markus Koskela on huolestunut savusukellustaitoisten sopimuspalokuntalaisten vähenemisestä ja harrastajien ikääntymisestä. Sopimuspalokuntien lähtövalmiuden heikkenemisestä on saatu jo ensimmäisiä merkkejä. Palopaikalle kutsutaan joissain tapauksissa toinenkin palokunta jos lähtövahvuus on epävarma.

– Palokuntien lähtövalmius heikkenee monessa kunnassa. Maaseutu tyhjenee ja työmatkat pitenevät, eikä kaikilla työnantajilla ole varaa päästää työntekijöitä hälytystehtäviin kesken työpäivän. Palokuntaharrastus sitoo, Koskela sanoo.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos tarttuu härkää sarvista ja aloittaa huhtikuussa sopimuspalokuntien kehityskeskustelut, joissa selvitetään mahdollisuudet tukea sopimuspalokuntia.

– Helppoa se ei ole. Tilanne vaihtelee sopimuspalokunnittain, mutta yhdessä voidaan löytää hyviä keinoja haasteen ratkaisemiseksi, Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala huomauttaa.

Suomen pelastushenkilöstöstä lähes 15 000 on 709 sopimuspalokunnassa. Ammattilaisia hälytystehtäviin osallistuu 4 000 henkeä.

Niin Koskela kuin Kujalakin korostavat, että pelastuslaitokset eivät pärjäisi ilman sopimuspalokuntalaisia. Kanta-Hämeessä vapaaehtoisia on lähes 400 ja ammattilaisia 250.

– Lähtövalmiuden heikkenemiseen täytyy puuttua. Joillakin maaseudun sopimuspalokunnilla on vaikea ehtiä sovitussa ajassa hälytykseen, sillä matkat ovat pitkiä, Isto Kujala miettii.

Yhä harvempi nuori harrastaa palokuntaa, sillä vaihtoehtoja on valtavasti.

Isto Kujalan mielestä ongelmia ei voi jättää yksin palokuntayhdistysten vastuulle, vaan pelastuslaitosten on oltava mukana. Pelastuslain mukaan nimittäin hälytystehtävät ja niiden nopea, varma ja tehokas hoitaminen on juuri pelastuslaitoksen vastuulla.

– On laskettu, että yksi sopimuspalokuntalainen maksaa pelastuslaitokselle keskimäärin 14,60 euroa päivässä. Se on todella vähän, kun esimerkiksi varusmies maksaa yhteiskunnalle yli 48 euroa. Palokuntalaiset itse käyttivät vuodessa 10,4 miljoona euroa pelastustoimen hankintoihin, Isto Kujala sanoo.

Toiminnanjohtaja Isto Kujala korostaa, että pelastuslaitosten pitäisi olla kiinnostuneita sopimuspalokuntien asioista.

– 65 prosenttia sopimuspalokuntalaisista saa jo pientä palkkaa pelastustehtävistä. Joissakin kunnissa on jopa palkattu kaksi palomiestä päivävuoroon niin, että hälytyksen sattuessa paloautossa olisivat edes he, Kujala sanoo.

Kanta-Hämeen pelastuslaitos maksaa Markus Koskelan mukaan sopimuspalokuntien kulut eli tilat, vaatteet ja ajoneuvot. Hälytystehtävistä ja harjoituksista maksetaan palkkaa. Sopimuspalokuntia tuetaan myös maksamalla niiden toimintaa pyörittäville yhdistyksille korvausta, jonka ne voivat käyttää harkintansa mukaan.

Paloauto lähti viime vuonna Suomessa 79 300 kertaa sopimuspalokunnan asemalta.

– Ei tämä ole enää harrastamista tai vapaaehtoista toimintaa. Meidän on mietittävä uusia ratkaisuja ja teknisiä mahdollisuuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Nyt on siihen korkea aika, Kujala sanoo.

Hämeenlinnassa tartutaan nyt härkää sarvista ja mietitään yhdessä, mitä sopimuspalokunnat pelastuslaitokselta toivovat.

– Kehityskeskustelujen lisäksi järjestämme toukokuussa kehittämisseminaarin, jonka avulla haluamme saada sopimuspalokuntalaisten äänen kuuluviin. Ne ovat meille tärkeitä ja haluamme sen näkyvän myös teoissa, Koskela painottaa. HäSa

Tuhansia palomiehiä

Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 %:n alueella maamme pinta-alasta.

Sopimuspalokuntalaisten määrä on noussut nopeasti 13 500 harrastajasta 15 000:een.

Sopimuspalokuntia on Suomessa 709.

Vakituisia palokuntalaisia on koko maassa 4000.

Kanta-Hämeessä on

25sopimuspalokuntaa.

Maakunnassa on myös kaksi sotilaspalokuntaa ja yksi teollisuuspalokunta. Sivutoimisia palokuntia on kolme.

Sopimuspalokuntalaisia on maakunnassa noin 340 ja sivutoimisia palomiehiä noin 50.

Päätoimista henkilöstöä on noin 250, joista paloesimiehiä ja palomiehiä on noin 130 ja ensihoidossa noin 90.

Pelastuslaitoksella oli viime vuonna lähes 4100 tehtävää. Hämeenlinnassa tehtäviä oli 1498.

1873Hämeenlinnan VPK perustettiin.

Uusimmat