Lounais-Häme

Kanta-Hämeessä 150 lasta jonottaa tukiperhettä – uusia perheitä kaivataan

Perhehoitoyksikkö Kanervassa on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä noin 150 lasta, jotka odottavat itselleen sopivaa tukiperhettä.
Maakunnallinen Perhehoitoyksikkö Kanerva esitteli toimintaansa tällä viikolla Forssan kirjastolla. Sosiaaliohjaaja Reija Lumivuokko (vas.), jokioislainen perhehoitaja Piritta Järvinen ja sosiaaliohjaaja Marika Tuomi kertoivat toiminnasta forssalaiselle Anni Kantoselle.

Lasten ja nuorten tukiperheisiin on yhä pitkät jonot Kanta-Hämeessä, vaikka uusia perheitä ilmoittautuu jatkuvasti mukaan.

– Uusia tukiperheitä on tullut tyydyttävästi, mutta lisää tarvitaan. Perhehoitoyksikkö Kanervassa on tällä hetkellä noin 150 lasta, jotka odottavat itselleen sopivaa tukiperhettä, sosiaaliohjaaja Marika Tuomi Perhehoitoyksikkö Kanervasta kertoo.

Tukiperheiden tarve alkoi kasvaa hurjasti vuonna 2014, kun sosiaalihuoltolaki uudistettiin. Keväällä 2015 Kanta-Hämeen alueella tukiperhettä odotti yhteensä noin 90 lasta, reilua vuotta myöhemmin 160. Sen jälkeen määrä on pysynyt melko vakiona, vaikka tilanne elää koko ajan.

Tuomi sanoo, että sijais- ja kriisiperheiden osalta varsinaisia jonoja ei ole ollut. Odottamaan voi silti joutua sijaisperhepuolellakin käytännön syistä. Toisinaan kunnat ovat joutuneet sijoittamaan lapsen yksityiselle toimijalle, jos Kanervan kautta ei ole löytynyt lapselle sopivaa perhettä.

– Sijaisperheitäkin tarvitaan silti koko ajan lisää, koska lapsi sijoitetaan nimenomaan perheeseen, joka on tälle sopiva. Jos lapselle sopivaa perhettä ei juuri sillä hetkellä löydy, joudumme odottamaan. Kokeilemaan emme lähde, Tuomi sanoo.

Ennen sosiaalihuoltolain muutosta oikeuden tukiperheeseen pystyi saamaan vain lastensuojelun avohuollon asiakkuuden kautta. Lakimuutos antoi oikeuden tukiperheeseen myös ennaltaehkäisevästi.

Yleisimmät syyt perhehoidon myöntämiselle ovat vanhempien tukiverkon puuttuminen ja siitä johtuva uupuminen. Perheessä voi olla myös ongelmia esimerkiksi kasvatusasioissa, terveydentilassa tai ihmissuhteissa.

– Tukiperhe voi olla lapselle paikka, jossa aikuisella on hänelle aikaa ja voimavaroja – tai vähän kuin mummola. Normaalisti lapsi on tukiperheen luona yhden viikonlopun kuukaudessa ja viikon kesälomalla, Tuomi sanoo.

Tuomi arvioi, että viime vuosien aikana perheiden olosuhteet eivät ole huomattavissa määrin huonontuneet. Tuomen mukaan sosiaalihuollon kautta tulee nykyään jo enemmän tukiperhehakemuksia kuin lastensuojelun kautta.

– Aina hakijat eivät ymmärretä, mitä varten tukiperhetoiminta on olemassa. Apua halutaan tarjota nimenomaan lapsille, jotka sitä tarvitsevat. Tarkoituksena ei ole tarjota lastenhoitopalvelua.

Tuomi muistuttaa, että hakemukset tukiperhetoimintaan tulee täyttää yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa, ei itsenäisesti.

Perhehoitajana toimimisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Perhehoitoyksikkö Kanervaan joko puhelimitse tai netissä. Perheen sopivuus sijaisperheeksi selvitetään haastatteluiden, kotikäyntien ja valmennuksen kautta.

Tuomen mukaan tukiperheeksi voi päästä jokainen tavallinen perhe, mitään erityiskoulutusta esimerkiksi sosiaali- tai hoitoalalta ei tarvita. Myös yksinhuoltajat tai yksin asuvat ihmiset voivat hakea mukaan, kumppania ei tarvitse olla.

Perheen taustalla ei silti saa olla esimerkiksi akuuttia omaa lastensuojeluasiakkuutta tai rikoksia. Lisäksi perheellä täytyy olla aikaa ja resursseja hoitaa perhehoitoon tulevaa lasta.

Tuomi painottaa, että lapsi ja perhe yhdistetään nimenomaan lapsen tarpeiden näkökulmasta: mikä perhe on lapsen kannalta kaikkein sopivin.

Maakunnallinen Perhehoitoyksikkö Kanerva järjestää mukaan valituille perheille koulutuksia. Syksyllä oli kaksi tukiperheiden valmennusryhmää ja keväällä yksi. Yhdessä ryhmässä on ollut noin 5-10 perhettä.

Myös sijaisperheeksi sopii tavallinen, turvallinen koti, jonka kaikki jäsenet ovat valmiita ottamaan sijoitetun lapsen tasavertaiseksi perheenjäsenekseen. FL

Perhehoitoyksikkö Kanerva

Perhehoitoyksikkö Kanerva tuottaa lastensuojelun perhehoidon palveluita avo- ja sijaishuoltoon maakunnallisesti.

Järjestää perhehoitoa myös ikäihmisille.

Kanervassa ovat kunnista mukana Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala, Loppi ja Riihimäki.

Kanerva valmentajaa ja rekrytoi perhehoitajia, sijoittaa lapsia sijais-, kriisi- ja tukiperheeseen sekä antaa tukea perhehoitajille.

Kanervaan voi ottaa yhteyttä Kanervaan soittamalla numeroon 03 6214790, sähköpostitse sekä nettisivujen kautta.

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic