Lounais-Häme

Kanta-Hämeessä on kymmeniä tonneja kultaa – Maakunnan ensimmäinen kaivos on todennäköisesti kultakaivos

Kanta-Hämeessä on 59 tonnia kultaa, jota ei ole vielä edes löydetty.

Kanta-Hämeestä etsitään tosissaan kaivoksen paikkaa Lounais-Hämeessä ja Hämeenlinnan Kalvolassa. Voimassa olevat etsintäluvat ovat näillä alueille.

Kaivosyhtiöt tekevät tilapäisiä varauksia pitkin maakuntaa laajoille alueille. Niistä harvat näyttävät johtavan edes vakavaan malminetsintään.

Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n ja Hämeen liiton selvityksessä pidetään todennäköisimpänä kulta-, litium- tai kuparikaivoksen perustamista maakuntaan. Varsinkin kuparikaivos tuottaisi lisäksi sivutuotteita kuten kobolttia, hopeaa ja molybdeenia.

– Kultakaivos olisi ilmeisesti helpointa perustaa Kanta-Hämeeseen. Kaivos olisi pienikokoinen ja malmin rikastamiseen olisi valmius, sanoo GTK:n geologi Markku Tiainen.

Tiainen oli vetämässä projektia, jossa selvitettiin maakunnan malmivaroja. Hän ei halua esittää arviota, millä todennäköisyydellä maakunnassa avataan lähivuosina kaivos.

– Kaivoksen perustaminen on riippuvainen monista asioista. Raportin yksi luku kertoo kuitenkin paljon. Se on arvio löytämättömistä kultavaroista.

Raportin mukaan Hämeen vyöhykkeen 11 tonnin tunnetut kultavarannot ovat orogeenisissä (vuorijonojen muodostumiseen liittyvissä) esiintymissä. Löytymättä on vielä noin 59 tonnia orogeenisten esiintymien kultaa.

Maakunnan laajimmat malminetsinnät ovat käynnissä Lounais-Hämeessä. Australialaisen Sunstone Metalsin kaksi hanketta liittyy Forssan seutuun. Yhtiö nimittää niitä Etelä-Suomen kulta- ja Skandinavian litiumprojektiksi.

Sunstone Metals on Kultatie Holding ja Litiumlöydös-yhtiöiden pääomistaja. Näillä yhtiöillä on etsintälupia Tammelan Torron kylässä ja sen lähialueilla. Kultatie Holdingilla on myös etsintälupa Jokioisten ja Ypäjän raja-alueelle sekä Forssan ja Jokioisten rajalle Luutasuon alueelle.

– Torron seudulla on litiumia, mutta esiintymät ovat pieniä ja hajallaan. Etsintälupa on haettu laajalle alueelle, Tiainen kertoo.

Kaivosyhtiöt eivät usein paljasta malminetsinnästään kuin lupahakemusten ja sijoittajaviestinnän tiedot. Geologian tutkimuskeskus GTK sen sijaan pyrkii levittämään tietoa esiintymistä.

GTK:lla on Kalvolan Kotkajärvelle etsintälupa vuoteen 2021 asti. Pirttikosken etsintäluvalle on haettu jatkoaikaa.

Kotkajärven Kotka 1:ksi ristityltä alueelta uskotaan löytyvän kultaa, sinkkiä, kuparia, kobolttia ja molybdeenia. Pirttikoskelta etsitään kultaa, sinkkiä ja kuparia.

GTK on kairannut ja tehnyt geofysikaalisia tutkimuksia etsintäalueillaan.

– Tänä vuonna olemme tehneet geologista kartoitusta. Sen suurempaa aktiviteettia ei ole suunniteltu, kertoo GTK:n malmit ja teollisuusmineraalit -yksikön päällikkö Pasi Heino.

On tiedetty pitkään, että Kotkajärvellä on malmia. Outokumpu ja Rautaruukki etsivät sieltä kuparia jo 1980-luvulla.

GTK tekee perustutkimusta, johon se on Kalvolassa hakenut kaivoslain mukaisen etsintäluvan. Etsintälupa takaa, ettei kukaan häiritse tutkimusta. GTK ei itse perusta kaivosta.

– Jos alueella on hyödynnettäviä malmivaroja, sen käytöstä päättää työ- ja elinkeinoministeriö, Heino sanoo.

Etsintälupa GTK:lla on myös Jokioisten Kedonojankulmaan, joka on lähes keskellä Kultatien Luutasuon etsintäaluetta.

Heino kertoo, että Kedonojankulmalla tehtiin laajoja tutkimuksia osana pitkää Hämeen kultatutkimusprojektia vuosina 2004–13.

– Tällä hetkellä raportoidaan eikä kenttätyötä ole ollut muutamaan vuoteen.

Sotkamo Silver on hankkinut etsintäluvan Valkeakoskelle lähelle Kuurilan kylää ja Hämeenlinnan rajaa. Tätä Hopeavuoreksi ristittyä esiintymää pidetään lupaavana. Sotkamo Silver on ruotsalainen pörssiyhtiö, joka perustettiin käynnistämään hopeakaivos Sotkamossa.

Laajoja varauksia on useilla kaivosyhtiöillä ollut Kanta-Hämeessä. Kultatie Holdingin yli 620 neliökilometrin varaus maakunnassa raukesi viime viikolla.

Sotkamo Silver ei vielä kerro, mitä se tekee vajaan sadan neliökilometrin varaukselleen Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Sen varaus raukeaa helmikuun lopulla.

– Meillä ei ole tässä vaiheessa mitään kerrottavaa varauksesta, sanoo Sotkamo Silverin kaivospäällikkö Erkki Kuronen.

Kuronen kertoo, että yhtiö tekee ratkaisun ennen kuin varausaika umpeutuu.

Varaus antaa vain etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen. Varaukset, joita myönnetään enimmillään kahdeksi vuodeksi, eivät ole usein johtaneet etsintäluvan hakemiseen.

Sotkamo Silverin varaus alkaa Hattulan Hyrvälästä läheltä Takajärven rantaa ja kulkee kapeana kaistaleena Hattulan ja Hämeenlinnan raja-alueella pohjoiseen. Kaistale yltää Hauhontaakse asti. FL

Osuuden saa maanomistaja

Valtausoikeus on poistettu Suomen kaivoslaista.

Alueen voi maksua vastaan varata korkeintaan kahdeksi vuodeksi.

Varaus on tarkoitettu vain etsintäluvan valmisteluun.

Varauksen ainoa oikeusvaikutus on, että se antaa etuoikeuden etsintäluvan hakemiseen.

Malminetsintään on haettava etsintälupa.

Etsinnästä on maksettava maanomistajille korvausta, joka kohoaa vuosi vuodelta.

Etsintälupa ei anna lupaa kaivoksen perustamiseen.

Kaivoksen perustamiseen tarvitaan useita lupia, joista tärkeimpiä ovat ympäristölupa ja kaivoslupa.

Kaivoksen perustajan on annettava vakuus mahdollisten vahinkojen korvaamisesta ja jälkien korjaamisesta.

Maanomistajalle on maksettava alueesta vuokraa ja osuus kaivoksen tuotosta.

Kanta-Hämeessä ei ole yhtään toimivaa kaivosta.

Lähin on Dragon Mainingin Valkeakosken Kaapelinkulman kultakaivos, jonka kaivaukset käynnistyivät tänä vuonna.

Yhtiöllä on kultakaivos myös Huittisissa.

Useissa kunnissa on kiistelty kaivosten perustamisesta.

Vanhaa ja väärää tietoa

Kaivoskeskustelua on käyty osin vanhentuneilla ja osin väärillä tiedoilla. Edelleen puhutaan esimerkiksi valtauksista.

Väitetään myös, että Suomen laki antaa ulkomaalaisille yrityksille mahdollisuuden riistää meidän arvokkaita malmivarojamme. Suomea on verrattu jopa Kongoon. On julistettu, että valtion pitäisi verottaa malminlouhintaa samalla tavalla kuin Norja kiskoo satoja miljardeja euroja öljystään.

Vertaukset Kongoon ja Norjan öljyyn kertovat, että Suomen malmivarojen luonnetta ei ymmärretä. Suomessa on paljon esiintymiä, mutta ne ovat yleensä pieniä ja niiden pitoisuus on heikko.

Talvivaaran kaivoksen vaikeuksien perimmäisenä syynä oli juuri malmin heikko laatu. Kaivos otti pilottina käyttöön kohtalokkaan bioliotusmenetelmän, koska perinteisillä menetelmillä nikkelin erottaminen malmista ei olisi ilmeisesti kannattanut.

GTK:n selvitys arvioi pienen kantahämäläisen kultakaivoksen tuovan aluetalouteen 125 miljoonaa euroa. Se työllistäisi kymmeneksi vuodeksi noin 320 henkilöä. Suurin osa kaivoksen tuotosta jäisi omaan maakuntaan.

Suomessa kaivostoiminta on poikkeuksellisen kotimaista. Meillä nimittäin valmistetaan kaivostoiminnassa tarvittavia koneita ja ajoneuvoja. Malmeja jalostetaan meillä metalleiksi poikkeuksellisen paljon eli jatkojalostuskin on kotimaista.

Harva haluaa naapuriinsa kaivosta. Entä haluatko sähköauton, jonka raaka-aineet kongolaiset lapset ovat kaivaneet kiinalaiset hallitsemilta kaivoksilta?

Tuotteen ostaminen ja kaivoksen perustaminen ovat molemmat arvovalintoja.

Fingerpori

comic

Uusimmat