Lammin biologinen asema (Helsingin yliopisto) ja Hämeen ammattikorkeakoulu Hamk ovat mukana selvittämässä, millainen riski suolistoperäisistä taudinaiheuttajista koituu vesistöjen käyttäjille Kanta-Hämeen alueella.
Tarkoituksena on myös selvittää, kuinka vesistöjen käyttäjiin kohdistuvaa vesivälitteistä infektioriskiä voidaan vähentää.
Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla kosteikoilla ja UV-tekniikalla voidaan estää bakteerien ja virusten kulkeutumista vesistöihin.
– Hankkeessa testataan myös biohiiltä sisältävän suodatuskentän tehokkuutta hevoslaitumelta valuvien vesien sisältämien suolistomikrobien poistoon, kertoo projektikoordinaattori Josefiina Ruponen Lammin biologiselta asemalta.
Riski sairastua suolistoinfektioon veden hyöty- ja virkistyskäytön seurauksena on Suomessa suhteellisen pieni. Saastuneen talousveden välityksellä leviäviä vesiepidemioita havaitaan vuosittain tyypillisesti alle kymmenen.
Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia päätyy vesiympäristöön jätevedenpuhdistamoilta tehokkaista poistomenetelmistä huolimatta. Etenkin poikkeustilanteet, kuten rankkasateet tai putkivuodot lisäävät päästöriskiä.
Myös asutusten sade- ja sulamisvedet ovat mahdollinen päästölähde, sillä ne sisältävät usein koirien ja lintujen jätöksiä.
Bakteereita ja viruksia kulkeutuu vesistöihin lisäksi eläintilojen lannanlevityksen sekä laidunten ja jaloittelutarhojen valumavesien mukana.
Toukokuun loppuun kestävässä hankkeessa kartoitetaan talous-, uima- ja kasteluvesien saastumisriskejä sekä etsitään keinoja riskien hallintaan.
Hankkeen nimi on Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi.
Mukana siinä ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Luonnonvarakeskus (Luke).
