Lounais-Häme

Kanta-Hämeestä on kadonnut tuhansia jalostuksen työpaikkoja – Käänne näyttää olemattoman pieneltä

Tilastot kertovat tuhansien työpaikkojen menetyksestä. Teollisuuden viime vuosien kasvu jäi olemattoman pieneksi maakunnassa.

Kanta-Häme on menettänyt tuhansia jalostuksen työpaikkoja. Talouden virkistyminen parin viime vuoden aikana ei ole käytettävissä olevien tilastojen mukaan kunnolla tarttunut maakuntaan.

Kuntien suuret taloudelliset vaikeudet eivät ole tilastollisesti yllätys. Kanta-Hämeeseen on syntynyt uusia työpaikkoja lähinnä sosiaali- terveydenhuoltoon eli kuntien maksettavaksi.

Tilastokeskuksen mukaan Kanta-Hämeessä oli 21 907 jalostuksen työpaikkaa vuonna 2008. Työpaikkoja oli lähes 2 500 vähemmän vuonna 2017.

Tilastokeskuksen uusimman tiedon mukaan yritysten työpaikkojen määrä kasvoi myös Kanta-Hämeessä viime vuonna. Kasvua kertyi kuitenkin vain 414 työpaikkaa eli 1 prosentin. Teollisuuden työpaikkojen määrä kasvoi vain 91:llä vuosina 2016–2018.

Tilastot laahaavat ?

Teknologiateollisuuden pääekonomistin Petteri Rautaportaan mukaan kasvu oli kuitenkin vuosina 2017–2018 hyvin laaja-alaista – ja kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärät kasvoivat kaikilla ely-alueilla (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) viime vuonna.

– Tässä saattaa vain olla kysymys siitä, että tilastot laahaavat niin pitkällä perässä, Rautaporras sanoo.

Teknologiateollisuus ei laske työpaikkojen ja tuotannon määriä maakunnittain. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat kulkevat yhdessä Häme-nimisenä alueena.

– Liikevaihdot ovat kasvaneet Hämeessä hyvin samansuuntaisesti kuin koko maassa keskimäärin.

Jalastusarvo jopa laski

Tilastokeskuksen mukaan Kanta-Hämeen yritysten tuotannon jalostusarvo laski viime vuonna. Rautaportaan mielestä viimeinen maakunnallinen tuotantoluku ei ole kuitenkaan välttämättä lopullinen.

– Heilunta on varsin tyypillistä alueellisille tiedoille eikä välttämättä merkki mistään käänteestä. Voi myös hyvin olla, että luvut tarkentuvat lopulta sellaisiksi, että koko heilahdus häviää pois.

Suomen teollisuuden tuotanto ja tavaranvienti eivät ole kunnolla elpyneet kymmenen vuoden takaisesta pudotuksesta. Investoinnit ovat jääneet niin pieniksi, että myös tuotantokoneistoa on kadonnut.

Rautaporras toteaa, että investoinnit eivät ole edelleenkään erityisen hyvällä tasolla.

– Tähän on varmasti monia syitä. Nousukausi Suomessa jäi ennätyksellisen lyhyeksi ja näkymät ovat utuiset.

Palveluja velaksi

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet maakunnassa samansuuntaisesti kuin koko maassa. Sen sijaan koko maassa hallinto- ja tukipalvelujen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä on paisunut kaiken aikaa. Näiden alojen työpaikkojen määrä kasvoi 40 000:lla vuosina 2013–2018.

Kehitystä selittää, että kysyntää ja julkisia palveluja ryhdyttiin ylläpitämään velaksi runsas kymmenen vuotta sitten. Suomessa pidettiin pitkään yllä kysyntää ikään kuin talous olisi kasvanut entiseen tapaan.

Suomessa on paljon kuntia, joiden työpaikoista jo suurin osa on julkisia.

– Suomen kestävän kasvun kannalta on erittäin keskeistä, miten Suomen vienti kehittyy. Jos meillä ei vienti vedä, ei bruttokansantuote kasva.

– Mikäli haluamme ylläpitää kasvua ilman, että vienti kasvaa, tarkoittaa se jonkun velkaantumista jonnekin.

Teknologiateollisuus on Suomen tärkeä vientiala, sillä sen osuus viennistä on yli 50 prosenttia. Ala työllistää suoraan 320 000 henkilöä Suomessa.

Rautaporras muistuttaa, että heikkenevän kasvun ympäristössä kauppojen määrä maailmalla vähenee.

– Mitä kilpailukykyisempiä suomalaiset yritykset ovat kamppailuissa kauppojen voittamiseksi, sitä paremmat edellytykset koko Suomella on kasvaa ja menestyä.

Kanta-Hämeessä yritykistä kadonnut noin 3 000 työpaikkaa

Kanta-Hämeestä voi nimetä lukuisia tuotannollisia yrityksiä, jotka ovat vähentäneet henkilöstöään yli sadalla työntekijällä.

Tällaisia yrityksiä ovat muun muassa SSAB (Rautaruukki), Patria, entinen Forssan Kirjapaino ja Aina Group.

Uusien teollisten työpaikkojen syntymistä on hankala yksilöidä, koska ne ovat jakautuvat pieninä määrinä lukuisiin yrityksiin. Yksikään maakunnan teollisuusyritys ei ole palkannut satamäärin uutta väkeä.

Tilastollisesti näyttää siltä, että työpaikkojen menetys on iskenyt lähes yhtä lailla yksityisiin yrityksiin ja julkishallintoon.

Virallisesti Kanta-Hämeen yrityksistä on kadonnut kymmenessä vuodessa vajaa 3 000 ja julkisilta aloilta runsas 1 100 työpaikkaa. Käytännössä tämä ei pidä paikkansa, sillä valtio ja kunnat ovat siirtäneet työllistävää toimintaa omistamiinsa yhtiöihin.

– Kun nimen perässä on osakeyhtiö-merkintä, se luokitellaan yksityiseen sektoriin, sanoo Tilastokeskuksen aluetilinpidosta vastaava tilastojohtaja Ville Vertanen. FL

Yhtä asiaa kannattaisi pohtia

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Toimivilla markkinoilla talous kasvaa itsestään, jos kasvua ei estetä. Ihmiset keksivät päivittäin keinoja, joilla he tekevät asiat entistä nopeammin ja paremmin. Olemme siis itse luoneet kasvun esteitä.

Ekonomistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat kymmenen vuotta keksineet erilaisia syitä heikkoon kasvuun. Asiasta on kirjoitettu pitkiä artikkeleita erilaisiin tieteellisiin ja vähemmän tieteellisiin julkaisuihin.

Maahanmuuttajat eivät ole vieneet suomalaisilta työpaikkoja. Heidän työllisyysasteensa on meillä niin surkea, ettei heistä ole nostamaan taloutta eikä viemään työpaikkoja.

Outo selitys työpaikkojen menetykseen on robotiikka ja digitalisaatio. Tuotantoa automatisoidaan, jotta saataisiin parempi tuottavuus. Robottien määrä on kuitenkin Suomessa vain pienentynyt, koska tuotantoon ei ole investoitu.

Kun työikäinen väestö vähenee, meillä pitäisi investoida tavallistakin enemmän tuotantoon ja sen automatisointiin. Tuotantoon ei investoida, koska se ei kannata. Henkiset voimavarat kannattaisi suunnata pohdintaan, miksi investoinnit eivät kannata.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic