Lounais-Häme

Kanta-palvelun käyttö tökkii vielä

Vaikka potilas antaa Omakannassa suostumuksen terveystietojensa jakamiseen, lääkärikäynnillä kaikki ei välttämättä toimi, kuten pitäisi. Lyhyt vastaanottoaika ei veny Kanta.fi -palveluun kirjautuneiden kymmenien hoitokäyntien läpilukemiseen eikä tietoa voi hakea hakusanoilla.

Ylilääkäri Ari Palomäki Kanta-Hämeen keskussairaalasta odottaa arkiston käytön ongelmiin korjausta. Potilaan etu olisi, että lääkäri pääsisi vaivattomasti lukemaan jatkuvaa sairaskertomusjärjestelmää.

-Nyt ruudulla käyntikerrat näkyvät luettelona, jotka on otsikoitu päivämäärän ja hoitopaikan mukaan. Jokaisen lukeminen edellyttää erillistä avaamista. Monisairaalle kertyy hyvin pitkä luettelo, Ari Palomäki kuvaa Kanta-arkiston käyttöä.

Kaikkien julkisen terveydenhuollon potilastietojen, laboratoriokäyntien ja lääkereseptien pitäisi kirjautua Kanta.fi -palveluun, mutta Ari Palomäen kokemus on toinen. Tiedoista osa jää siirtymättä syystä tai toisesta.

-Muutama viikko sitten sydänpotilas saapui vastaanotolle mukanaan kirjallinen sairaskertomus, jonka hän oli saanut käytyään toisessa hoitoyksikössä kuukautta aiemmin. Käyntiä ei löytynyt Kanta-arkistosta, Palomäki kertoo.

Ongelma on tiedostettu myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Tietohallintoneuvos Maritta Korhonen sanoo puutteiden johtuvan siirtymäkauden ongelmista. Terveydenhuollon organisaatioiden tulee varmistaa tietojen ajantasainen siirtyminen Kantaan.

-Kysymyksessä on käytettävyysongelma, jota ratkotaan yhdessä.

Osa ongelmista aiheutuu siitä, etteivät sairaanhoitopiirin käyttämä potilastietojärjestelmä ja Kanta-palvelu toimi riittävän hyvin yhdessä.

-Tavoitteena on, että potilaskertomus siirtyy lääkärin haluamassa muodossa paikallisesta tietojärjestelmästä Kanta-palveluun, josta sen pystyy avaamaan missä tahansa toisessa yksikössä. Esimerkiksi näin Kainuussa nähdään Kanta-Hämeen potilaan tiedot, Korhonen kertoo.

Kattavan järjestelmän kehittäjät kuulevat seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja palavereissa terveydenhuollon ammattilaisten palautteita. Myös potilaat ovat huomanneet ongelmat ja ottavat yhteyttä tietohallintoneuvokseen.

-Potilaat soittavat ja kirjoittavat vaikuttaakseen järjestelmän kehittämiseen. He ihmettelevät, mikseivät lääkärit käytä Kanta.fi -palvelua. He itse näkevät Omakannasta tietonsa ja odottavat lääkärin hyödyntävän niitä.

Potilastietojärjestelmien yhteensopivuutta rakennetaan ja syvennetään. Kanta-arkistosta ja potilaalle näkyvästä Omakannasta pystyy pian katsomaan tietoja entistä laajemmin aiheen mukaisesti. Lisäksi tulossa on mahdollisuus nähdä yhteenvetotietoja potilaskertomuksesta.

-Käynnistymässä on myös Sotedigi-yhtiö. Sen ensimmäinen tehtävä on toteuttaa integraatioalusta, jolla Kanta.fi ja paikalliset järjestelmät näkyvät yhtä aikaa.

Lasten ja nuorten vanhemmat ovat julkisuudessa viime aikoina kritisoineet jyrkästi, etteivät voi tarkastella 10–18 -vuotiaiden lastensa Omakantaan tallennettuja tietoja.

Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee ikärajaa potilaslailla, joka säätelee vanhempien oikeutta saada alaikäisen tietoja. Näin varmistetaan alaikäisen oikeus itsenäiseen ja luottamukselliseen asiointiin terveydenhuollossa.

Vanhempien mahdollisuudet laajenevat, kun tietojärjestelmien kehittely valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että tuolloin otetaan käyttöön nyt paljon kysytty sähköinen asiointivaltakirja.

Kansalaisen mahdollisuudet käyttää Omakantaa laajenevat merkittävästi, kun palveluun avataan erillinen Omatietovaranto. Toisin kuin Omakantaan, sinne voi tallentaa terveyden seurantatuloksia esimerkiksi suoraan mittalaitteesta tai mobiilisovelluksella.

Kun käyttöön saadaan toimivia ja tietoturvallisia sovelluksia, Omatietovarantoon voidaan tallentaa esimerkiksi verenpaineen tai liikkumisen seurantatiedot. Tiedon voi tulevaisuudessa jakaa omalle lääkärilleen tai terveydenhoitajalleen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt suunnittelukilpailun terveys- ja hyvinvointisovellusten kehittäjille. Kilpailulla haetaan uusia Omatietovarantoa hyödyntäviä sovelluksia itsehoitoon ja opastettuun omahoitoon sekä lisäksi laite- ja ekosysteemiliitäntöjä.

Kansalaisten tallentaman tiedon lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten Omatietovarantoon tallentamaa asiakastietoa, kun lainsäädäntö sen mahdollistaa.

Ensimmäisiä Omatietovarantoa hyödyntäviä hyvinvointisovelluksia kehitetään kuntayhteistyössä sekä yliopistosairaaloiden Virtuaalisairaala-hankkeessa. FL

Uusimmat