Lounais-Häme Hämeenlinna

Kantahämäläinen naudanlihan tuottaja HS:ssa: "Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta"

Helsingin yliopiston ravintolat ilmoittivat tällä viikolla lopettavansa naudanlihan tarjoilun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuuloslainen nautatilan yrittäjä Jari Eerola kertoi Helsingin Sanomille, ettei kuluttajien reaktio yllättänyt häntä. Kuva: Markku Tanni
Helsingin yliopiston ravintolat ilmoittivat tällä viikolla lopettavansa naudanlihan tarjoilun hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuuloslainen nautatilan yrittäjä Jari Eerola kertoi Helsingin Sanomille, ettei kuluttajien reaktio yllättänyt häntä. Kuva: Markku Tanni

Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan lihankulutus kääntyy tänä vuonna laskuun. Tiistaina Helsingin yliopiston ravintolat ilmoittivat lopettavansa naudanlihan tarjoilun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Tuuloslaisen Setä-Eerolan nautatilan yrittäjä Jari Eerola kertoo torstain Helsingin Sanomissa osanneensa odottaa kuluttajien reaktiota.

– Olen miettinyt itsekin, onko tälle toiminnalle oikeutusta. Minulle on tultu suoraan sanomaan, että onko tämä nyt kestävää, Eerola toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

Pitkään jatkuneen ilmastokeskustelun innoittamana Atria palkkasi konsulttiyhtiö Envitecpoliksen laskemaan tuottajatilansa naudanlihan päästöt.

Laskujen mukaan Setä-Eerolan tilan nautojen hiilijalanjälki, 13,4 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia teuraskiloa kohti, on merkittävästi pienempi kuin nautojen keskimäärin: yksi kolmasosa kansainvälisestä keskiarvosta ja 20–25 prosenttia pienempi kuin Suomessa viime vuosina valmistuneissa tutkimushankkeissa.

Pääosa päästöistä liittyy suoraan nautojen ruoansulatuksesta vapautuvaan metaaniin, johon ei juuri voi vaikuttaa, mutta maitokarjatiloilta saatavien vasikoiden käyttö ja nurmirehu parantavat Setälä-Eerolan tilan tulosta suhteessa kansainväliseen keskiarvoon.

Helsingin Sanomien artikkelin mukaan tilan nautojen hiilijalanjälki on vähentynyt kolmessa vuodessa noin 14 prosenttia.

Tähän päästövähennykseen vaikuttivat erityisesti säästöt polttoaineessa ja sähkössä. Naudoille ruokaa tuottavat pellot siirrettiin lähelle navettaa, rehukärryä ei enää kuljeteta traktorilla ja navettojen ilmanvaihto vaihdettiin koneellisesta painovoimaiseen.

– Tilan muutoksissa ei ollut ensimmäisenä mielessä ilmasto vaan eläinten hyvinvointi ja talous. Säästämme polttoaineessa tuhansia euroja, Eerola kertoo.

Vuonna 2018 tilan pelloilla siirryttiin kynnöstä kevytmuokkaukseen, mikä sitoo lisää hiiltä peltoihin noin 20 vuoden ajan. Lisäksi toiveissa on lähitilojen kanssa yhteinen biokaasulaitos. Näillä keinoilla päästöjä saataisiin alas vielä kolmisen kiloa, Envitecpolis arvioi.

Jari Eerola ja puoliso Elisa Uusi-Heikkilä toteavat Helsingin Sanomille, että heidän tilallaan tehdyt asiat ovat täysin toteuttamiskelpoisia kaikilla tiloilla.

Heistä tulevaisuuden suurin haaste on, miten konservatiiviset ja harkitsevaiset maanviljelijät saadaan ymmärtämään uudet mahdollisuudet. Maatalouden nykytilanteessa ei voida tuudittautua tekemään asioita niin kuin aina ennenkin.

Uusi-Heikkilä vertaa tilannetta autoteollisuuteen, jossa yritykset joutuvat nyt miettimään, miten tulevaisuudessa liikutaan.

– Se maito, mitä nyt tehdään, ei välttämättä mene kaupaksi aina.

– Kehitetään niin, että voidaan hyvällä omallatunnolla syödä naudanlihaa kohtuullinen määrä tulevaisuudessakin, Eerola lisää. FL

Uusimmat