Lounais-Häme

Kapearaiteinen herättää muistoja

Jokioisten valtuustosali täyttyi keskiviikkoiltana rautateistä kiinnostuneesta väestä, kun raideliikennehistorioitsija Mikko Alameri luennoi junista ja raiteista.

Jokioisten Museorautatietä perustamassa ollut lohjalainen Alameri kannusti jokioislaisia pitämään huolta kapearaiteisestaan.

-Jokioisilla on 14 kilometriä pitkä museo, intohimoinen raideliikennehistorioitsija Alameri kehaisi.

Hän totesi, että museo on valttikortti matkailun kannalta, sillä historia kiinnostaa ihmisiä. Ja jos joku löytää lisää vanhoja vetureita tai vaunuja ladostaan, niin ne pitäisi toimittaa museon huomaan.

Vanhan veturin löytäminen ei ole mitenkään mahdotonta. Yleisön joukosta kerrottiin, kuinka entisen rautatieläisen kotipihalla oli veturi, jonka olinpaikasta kukaan ei tällä hetkellä tiedä mitään.

-Sellaiset pitäisi saada pian katon alle turvaan. Jos ei tämä, niin seuraava sukupolvi panee ne kuntoon, Alameri kannusti.

Jokioisten rautatietä alettiin rakentaa 120 vuotta sitten.

-Rautatien rakentamiskustannukset ylitettiin 1800-luvulla niin kuin nykyisinkin, Alameri viittasi länsimetron rakentamiseen.

23 kilometrin pituinen rautatieyhteys Humppilasta Jokioisten kautta Forssaan avattiin väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 9. päivä vuonna 1898.

Rataosuus oli Suomen toinen yleiselle liikenteelle avattu kapearaiteinen rautatie. Ensimmäinen tehtiin Mänttä-Vilppulaan.

-Kapearaiteisuus ei ole huono asia. Euroopassa kapearaiteisia on paljon.

Jokioisten radalla oli viisi liikennepaikkaa: Humppila, Minkiö, Jokioisten kartano, Jokioinen ja Forssa.

-Yhtenä lauantaina juna oli myöhässä ja vuorossa olleet miehet aloittivat lauantain juhlinnan ennen työvuoron loppumista. Koska juna oli myöhässä, miehet ajoivat Minkiön ohi. Jokioisilla ratamestari kysyi miehiltä, miksi he eivät pysähtyneet Minkiöllä. Miehet huikkasivat, etteivät he tulleet Minkiön kautta.

Forssassa rautatie oli kiinteässä yhteydessä Finlaysonin Forssan tehtaiden sähköistettyyn rataverkkoon.

Tavaraliikenne olikin ratayhteyden selkäranka. Jokioisten metallituotteet ja Forssan kankaat piti saada maailmalle.

-Tavarat tuotiin kapearaiteisella Koiviston eli nykyisen Humppilan asemalle, josta tavarat siirrettiin leveäraiteisen kyytiin.

Alameri totesi, ettei siirto ollut ongelma, sillä työntekijöitä riitti.

Rautatie oli Jokioisilla merkittävä työnantaja.

-Työpaikat menivät usein suvussa. Kapearaiteisen paikallista merkitystä ei voi olla korostamatta, Alameri painotti.

Eniten matkustajia kuljetettiin vuonna 1945.

Henkilöliikenne päättyi Jokioisten kapearaiteisella vuonna 1954 ja tavaraliikenne vuonna 1974.

Rautatieharrastajat perustivat osakeyhtiön, joka keräsi tarvittavan rahasumman kokoon ja osti Minkiön ja Jokioisten välisen rataosuuden.

-Kai me olimme vähän outolintuja, Alameri vähättelee perustajien osuutta.

Minkiön ja Jokioisten välinen museojunaliikenne alkoi kesällä 1978. Vuonna 1994 Museorautatie osti lisää raiteita Humppilaan asti.

Alameri totesi, että museoraide kasvaa pikkuhiljaa pituutta. Kohta päästään jo lähelle kartanoa, Alameri arveli ja lisäsi, että junaradan äänimaisema kuuluu Jokioisille.

-Sille, joka junan äänestä pitää, rautatie on sama kuin meri meren äänestä pitävälle. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat