Lounais-Häme Hämeenlinna

Käräjäoikeuden päällikkö pitää nykytapaa istua oikeutta tuhlauksena: "Todistajia kuullaan turhaan kahteen kertaan"

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki sanoo, että jutut pitää käsitellä ja ratkaista ripeästi. Koronan aikana oikeutta on istuttu jopa niin, että salissa on vain tuomari. "Ei se ideaali tilanne ole."
Petteri Palomäki vitsailee, että 1980-luvulla oli hyvä aloittaa virkaura, koska julkinen sektori paisui. "Saattoi mennä kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi tienaamaan, ja sitten taas touhuta muuta. Se oli ideaalitilanne levottomalle nuorelle." 1990-luvun lamavuosina hän työskenteli paljon konkurssien ja velkajärjestelyjen parissa. "Se työ imaisi mukaan päällikön ja johtajan tehtäviin." Kuva: Sara Aaltio
Petteri Palomäki vitsailee, että 1980-luvulla oli hyvä aloittaa virkaura, koska julkinen sektori paisui. "Saattoi mennä kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi tienaamaan, ja sitten taas touhuta muuta. Se oli ideaalitilanne levottomalle nuorelle." 1990-luvun lamavuosina hän työskenteli paljon konkurssien ja velkajärjestelyjen parissa. "Se työ imaisi mukaan päällikön ja johtajan tehtäviin." Kuva: Sara Aaltio

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni eli päällikkö Petteri Palomäki sanoo, että nykyisin oikeudenkäynneissä tuhlataan liikaa aikaa ja oikeuslaitoksen resursseja.

On melko yleistä, että käräjäoikeuden tuomio jää ensimmäiseksi eräksi, ja samat todistajat kutsutaan kuultavaksi uudelleen hovioikeudessa.

– On älytöntä, että oikeutta käydään samoine todisteluineen kahdessa oikeusasteessa. Toisinaan toimitaan jopa niin, että käräjillä jätetään (todistelussa) jotain kertomatta, ja asia tuodaan esiin vasta hovissa. Se on peliä, joka ei ole toivottavaa. Lähtökohtaisesti yhden tuomion tulisi riittää, Palomäki sanoo.

Palomäen mukaan Suomeen olisi hyvä saada Ruotsissa jo pitkään käytetty malli, jossa alioikeudessa todistelu videoidaan ja tätä punnitaan sellaisenaan hovissa uudelleen. Tällöin olisi Palomäen mukaan vaikeampi myös riitauttaa suullisen todistelun tulkintaa.

– Käräjäoikeus on antanut asiasta oikeusministeriölle lausunnon, jossa muutokseen suhtauduttaisiin myönteisesti.

Lintsarit kiinni entistä herkemmin

Vuoden 2019 alusta lähtien Hämeenlinnassa työskennellyt Palomäki sanoo pyrkineensä tehostamaan oikeuden toimintaa ohjeistamalla tuomareita ottamaan tiukemman linjan poissaoloihin istunnoista.

Istunnosta laistaneet vastaajat otetaan aiempaa herkemmin kiinni ja tuodaan oikeuteen uudella päivämäärällä.

– Jutut pitää saada käsiteltyä ja ratkaistua ripeästi. Se ei ole pelkästään tuottavuuskysymys. On kaikin puolin epäsopivaa, jos rikoksen uhri tai todistaja saapuu kutsuttuna oikeuteen, ja hänet joudutaan lähettämään pois ja kutsumaan myöhemmin uudestaan vain siksi, ettei vastaaja ole saapunut paikalle.

 


”Jutut pitää saada käsiteltyä ja ratkaistua ripeästi.”


 

Tuomari istunut jopa yksin salissa

Viime vuonna aloitettu ja myöhässä vasta helmikuussa valmistunut käräjäoikeuden toimitilojen remontti toi haasteita ja viivästymisiä oikeusistuntoihin. Tästä huolimatta Kanta-Hämeen käräjäoikeus oli vuonna 2019 tuottavuudeltaan maan käräjäoikeuksista kolmanneksi paras.

Tämän vuoden osalta korona sekoittaa tilastot.

– Istuntoja on jouduttu paljon siirtämään ja järjestämään etäyhteyksien varassa, mikä ei ole millään tavalla ideaali tilanne. Jos joku väittää sairastuneensa koronavirukseen, emme voi häntä väkisin hakea paikalle.

Syyttäjät ovat korona-aikana osallistuneet istuntoihin pääasiassa etänä.

– Aika usein joudutaan hyväksymään, että yhteys pätkii ja henkilöitä nähdään ja kuullaan vaihtelevasti. Monimutkaisempia käsittelyjä on jouduttu perumaan.

On ollut istuntoja, joissa salissa on vain tuomari. Palomäki huomauttaa, että tuomarit päättävät itsenäisesti, miten oikeudenkäynti toteutetaan.

– Toki tuomioistuinvirasto on antanut yleiset linjaukset.

Alioikeuksista karsittu neljä viidestä

Suuri muutos Palomäen uran aikana on ollut kirjallisten menettelyjen yleistyminen. Kirjallisesti voidaan käsitellä jutut, joissa vastaaja on tunnustanut ja asianomistaja suostuu kirjalliseen menettelyyn.

– 1980-luvulla pienimmätkin sakkoasiat käsiteltiin salissa. Nykyään ei enää istuta pikkujuttuja vaan 30–40 prosenttia käsittelyistä – jopa tapauksia, joista tuomitaan vankeusrangaistuksia – käsitellään kirjallisesti. Lainsäätäjä on tämän mahdollistanut, sillä resursseja kaikkien juttujen salikäsittelyyn ei ole.

Palomäen aloittaessa uraansa 1980-luvulla, Suomessa oli noin sata alioikeutta.

Vuoden 2019 alussa käräjäoikeuksia yhdisteltiin 27:stä 20:een. Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen liitettiin Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi. Henkilöstön määrä kasvoin nykyiseen yhteensä noin 50:een.

Palomäki kehuu, että Kanta-Hämeen käräjäoikeus on hyvähenkinen ja mallikelpoinen virkapaikka.

– Viimeistään 67-vuotiaana minut lähetetään eläkkeelle, mutta ainakaan tällä hetkellä sinne asti jatkaminen ei tunnu huonolta ajatukselta. Käräjäoikeusuudistus on merkittävästi yhdistänyt ja uudistanut työyhteisöä. FL

Kuka?

Petteri Palomäki, Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni

Tutkinto

Oikeustieteen kandidaatti 1984

Ura 

Varatuomari 1986, oikeusneuvosmies 1990–1992, käräjätuomari 1993–2007, käräjätuomari / osastonjohtaja 2008–2015 Tampereella.

Tuusulan käräjäoikeuden laamanni 2016–2018.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden tuomari tammikuusta 2019 ja laamanni elokuusta lähtien.

Perhe

Vaimo ja viisi lasta, joista nuorin lukiolainen asuu yhä kotona. Kahden lapsenlapsen ukki.

Harrastukset

Basisti jo 14-vuotiaasta. ”Rockia ja melodista poppia. Koskaan en ole ollut hippi. Bändivirityksiä on yhä.”

Sivutoiminen Tampereen Teatteritalo-säätiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen vuodesta 1994.

Syntymäpäivä 16.5. Juhlat siirretty toistaiseksi määrittelemättömälle ajankohdalle.

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic