Lounais-Häme

Jaossa aito piirakkaohje: Karjalainen joulu tulee tuoreena uunista – Forssan seudulla kasvaa karjalaisten neljäs sukupolvi

Virpi Sauranen luopuisi jouluna mieluummin vaikka kinkusta kuin karjalanpiirakoista. Ebba Penttilä kypsentää jouluruoat vain leivinuunissa.
Forssalaisten Virpi Saurasen ja Hannu Aholan jouluun kuuluvat myös karjalaiset ruoat. Pariskunta leipoo karjalanpiirakoita monta kertaa joulun alla, koska Sauraselle on tärkeää viedä piirakoita myös lapsille ja lastenlapsille. Kuva: Lassi Puhtimäki

Taikinasta näkee, että siinä on kunnolla rukiita.

Forssalainen Virpi Sauranen nappaa pöydältä kakkaran pulikkansa alle ja pyörittää nopeasti tasaisen soikean kuoren. Sitten hän levittää kuoren keskelle perunamuusia ja rypyttää reunat nopeasti kaksin käsin.

Ei taida mennä edes minuuttia, kun karjalainen perunapiirakka on uunia vaille valmis.

Moni karjalaiset juuret omaava leipoo tänäkin jouluna karjalanpiirakat ja setsuurin sekä antaa karjalanpaistin hautua uunissa.

Tammelan Karjalaseuran puheenjohtajan Ebba Penttilän mukaan karjalainen joulu on erityisen merkityksellinen heille, jotka ovat tottuneet viettämään sitä lapsuudestaan asti.

Forssankin seudulla kasvaa kuitenkin karjalaisten neljäs sukupolvi, jolle vanhat perinteet eivät välttämättä ole itsestään selvät. Karjalaiset tavat ja ruokaperinne menettävät hiljalleen merkitystään, jos vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat eivät noudata niitä ja opeta niitä jälkipolville.

Karjalainen joulu lapsesta saakka

Virpi Sauranen kuuluu siihen joukkoon, joka on viettänyt karjalaista joulua lapsesta saakka.

Sauranen on itse syntynyt Nurmijärvellä, mutta hänen molemmat vanhempansa ovat tulleet länteen evakkoina, isä Sakkolasta ja äiti Suojärveltä.

Nyt Sauranen on suvusta se henkilö, joka yrittää istuttaa karjalaisia perinteitä seuraaviin sukupolviin. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi karjalanpiirakoiden leivonnan opettamista lastenlapsille.

– Karjalaisessa joulussa ei ole kyse vain siitä, että karjalaiset ruoat maistuvat hyviltä. Kyse on myös karjalaisen perinteen jatkamisesta. Koen olevani karjalainen, ja olen myös hyvin ylpeä siitä, Sauranen kertoo.

Leivinuuni teki joulun

Karjalaiseen jouluun kuuluu paljon samoja piirteitä kuin muihinkin suomalaisiin jouluperinteisiin. Kuusi, lahjat, jouluevankeliumi ja joulukirkko olivat Karjalassakin tärkeitä.

Ebba Penttilä korostaa erityisesti joulukirkon merkitystä aattoaamuna. Hänen omassa naapurustossaan oli tapana ottaa pieni kilpaleikki heti kirkon jälkeen. Kylän perheet mittelivät siitä, kuka ehtii ensimmäisenä hevosella kotiin kirkosta.

– Tuttavani ovat kertoneet, että minun isäni oikaisi vaikka metsän kautta, kunhan hän pääsi joulukirkosta kotiin ennen muita, Penttilä kertoo.

Penttilä joutui evakkoon vain 3-vuotiaana, joten hänellä on omia muistikuvia Karjalasta vain vähän.

Parhaiten karjalainen joulu tunnetaankin ruokaperinteestään.

Karjalaisissa kodeissa oli tyypillisesti leivinuuni, jossa paistui melkeinpä ruoka kuin ruoka.

Tyypillisellä karjalaisemännällä olikin leivinuuni päällä koko jouluaaton.

Ensimmäiset puut laitettiin pesään jo varhain aattoaamuna, jolloin monessa talossa alkoivat paistua karjalanpiirakat.

Myös Virpi Saurasen lapsuudenkodissa noudatettiin perinnettä.

Äiti teki piirakat niin varhain aattoaamuna, että lapset vasta heräilivät, kun piirakat olivat jo valmiita.

– Pääsimme suoraan aamupalapöytään.

Rusinaista setsuuria ja aattolohko

Karjalainen emäntä saattoi paistaa leivinuunissa jouluna myös setsuurin, eli sekaleivän, johon lisättiin rusinoita. Uuniin menivät usein myös puuro ja aattolohko, joka syötiin jouluillallista odotellessa.

Illalla tarjoiltiin karjalanpaistia, joka oli hautunut leivinuunissa useita tunteja. Lisäksi tarjolle laitettiin usein kinkkua, rosollia sekä porkkana- ja lanttulaatikkoa.

Imelletty perunalaatikko ei kuulu karjalaiseen ruokaperinteeseen. Sen sijaan moni karjalaiset juuret omaava kattaa joulupöytään yhä keitettyjä perunoita. Niin myös Sauranen.

– Maistoin imellettyä perunalaatikkoa ensimmäistä kertaa ollessani parikymppinen. Olin aika kauhuissani, kun lautaselleni lapattiin ruskeaa ja makeaa perunamuusia, Sauranen muistelee.

Ei joulua ilman karjalanpiirakkaa

Pling, sanoo uunin ajastin.

Perunapiirakat ovat kypsyneet 10 minuuttia. Keittiöön tulvii hento paistetun leivän tuoksu.

Sauranen nostaa pellin ruskettuneita piirakoita hellan päälle. Uuni on kaunistanut niitä entisestään.

Kuten monet karjalaiset, myös Sauranen leipoo sekä riisipiirakoita että perunapiirakoita. Ebba Penttilän mukaan Karjalassa leivottiin aikoinaan myös ohraryynipiirakoita.

– Joulu ei tule ilman karjalanpiirakoita, Sauranen toteaa.

Hän leipoo piirakoita joka joulu toistasataa kappaletta. Niitä pitää karjalaiseen tapaan kattaa joka aterialle ja viedä lapsille ja lastenlapsillekin.

Sauranen nauttii piirakat mieluiten voin tai karajalanpaistin liemen kanssa. Hänen mielestään munavoi keksittiin vasta, kun kaupat alkoivat myydä ”kenkärajan makuisia” piirakoita.

– Luopuisin mieluummin vaikka kinkusta kuin itse tehdyistä piirakoista. Piirakat tuovat joulun, Sauranen toteaa. FL

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 22. joulukuuta 2018.

 

Karjalaiset jouluruoat

Karjalanpiirakat

Kuuluivat Karjalassa niin arkeen kuin juhlaan. Yleensä piirakat leivottiin aattoaamuna ensimmäisenä. Riisipiirakoiden lisäksi leivottiin perunapiirakoita ja ohraryynipiirakoita. Piirakat paistettiin leivinuunissa.

Setsuuri

Polakantyylinen sekaleipä, johon laitettiin kauraa, vehnää ja vähän ruista. Jouluksi polakkaan lisättiin rusinoita ja siirappia. Leipä paistettiin leivinuunissa.

Uunipuuro

Tehtiin yleensä mieluummin leivinuunissa kuin keittämällä. Saattoi olla joko riisi- tai ohrapuuroa. Tarjoiltiin rusinasopan kanssa.

Aattolohko

Helppo lounas ennen varsinaista jouluaaton illallista. Koostui perunasta, sianlihasta ja kalasta, joka oli ongittu Karjalan vesistöistä.

Karjalanpaisti

Yksi tärkeistä jouluillallisen osista. Haudutettiin leivinuunissa monta tuntia jouluaattona.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic