Lounais-Häme

Kartoitus selvitti: Forssalainen luottaa naapuriinsa

Oikeusministeriön teettämässä kartoituksessa parisataa forssalaista vastasi kysymyksiin muun muassa siitä, mitä mieltä he ovat naapureistaan ja naapurustostaan.

Forssalaisten vastaukset ovat asiassa samansuuntaisia kuin muidenkin kartoituksessa olleiden seitsemän kunnan asukkaiden.

Vastausten perusteella forssalaiset pääasiassa luottavat naapureihinsa ja ovat sitä mieltä, että naapureilta saa tarvittaessa apua.

Siitä huolimatta peräti joka kolmas forssalainen koki vähintään jonkin verran turvattomuutta naapurustossaan.

-Luulen avainsanan tässä olevan nimenomaan naapuri. Naapuri tunnistetaan, hänet voidaan tuntea henkilökohtaisesti ja häneen saatetaan luottaa, mutta naapurusto voidaan silti kokea turvattomaksi. Esimerkiksi vieraammat ihmiset voidaan kokea uhaksi, kartoituksen toteuttaneen Trust-hankkeen hankekoordinaattori Mia Luhtasaari oikeusministeriöstä sanoo.

-Kyselyssä ei kysytty tarkemmin, mistä tunne turvattomuudesta johtuu.

Forssalaisilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat monikulttuurisuudesta naapurustossa. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että naapuruston monikulttuurisuus on hyvä asia.

Luvut ovat samanlaisia kuin muiden kuntien kohdalla, vain Oulussa monikulttuurisuus nähdään selvästi muita kuntia negatiivisemmassa valossa.

Myös tässä aihepiirissä oli vahvasti ristiriitaisia vastauksia, sillä yli kaksi kolmasosaa vastaajista toisaalta kertoo, että on olemassa etnisiä ryhmiä, joiden edustajia he eivät haluaisi naapureikseen.

Kyselyssä ei tarkennettu, mitä etnisiä ryhmiä vastaajat karsastavat naapureina.

-Kysymykseen etnisistä ryhmistä vastaajille tuli mieleen todennäköisesti jokin tietty ryhmä, jonka edustajia he eivät välttämättä halua naapurikseen, Luhtasaari sanoo.

-En silti sanoisi sitä rasismiksi, vaan ennemminkin ennakkoluuloiksi.

Luhtasaarta vastaukset huolestuttavat. Negatiiviset ennakkoasenteet voivat haitata kotiutumista, jos henkilö muuttaa uudelle paikkakunnalle tai jos esimerkiksi turvapaikanhakija yrittää kotiutua Suomeen.

-Samalla lailla olisi voitu kysyä ihmisten suhtautumisesta esimerkiksi mielenterveyspotilaiden muuttamisesta naapuriin. Luulen, että vastaukset olisivat todennäköisesti olleet samansuuntaisia, Luhtasaari epäilee.

Yksi hankkeen päätavoitteista on parantaa väestösuhteita entisestään.

Luhtasaari uskoo, että paras tapa naapurisuhteiden parantamiseen on naapureiden kohtaaminen ja heihin tutustuminen. Luhtasaaren mukaan ohje pätee, on naapuri sitten kantasuomalainen tai etnisen ryhmän edustaja.

-Se lähtee ihan yksinkertaisista asioista, kuten hymystä. Ensin alkaa tervehtiä naapuria, sen jälkeen kyselee jossain vaiheessa, että mitä kuuluu. Ei siihen tarvita mitään monimutkaisia kaavioita, Luhtasaari sanoo. FL

Oikeusministeriö kartoittaa
Oikeusministeriön Trust-hankkeessa tutkitaan mukana olevien paikkakuntien väestösuhteita, ja mietitään, miten niitä voitaisiin parantaa.Kartoitus tehtiin seitsemällä (Forssa, Huittinen, Lieksa, Nurmijärvi, Tampere ja Tornio).Kartoitus toteutettiin joulukuun 2016 ja maaliskuun 2017 välillä.Forssassa kyselyyn vastasi 210 henkeä.Miten meillä menee? Kartoitus väestösuhteiden tilasta Suomessa – painopisteenä vastaanottokeskuspaikkakunnat -raportti julkaistiin kesäkuun alussa.Kartoituksen aineisto koostui kuntalaiskyselyistä, asiantuntijahaastatteluista, paikkakuntakohtaisesta media-analyysista sekä aiemmista tutkimuksista. Trust-hanke jatkuu paikallistason hankkeina, jotka pohjautuvat kartoituksen tuloksiin.Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Uusimmat