Lounais-Häme

Käsityöläiskadun palloilulegenda

Sarkulan Jaska on syntynyt 8. joulukuuta eli samana päivänä kuin säveltäjämestari Jean Sibelius.

Siihen miesten yhtäläisyydet sitten loppuvat, sillä Sibelius ei ollut mikään palloilutaituri eikä Jaska ole säveltänyt yhtään sinfoniaa.

Jaska on nelilapsisen perheen vanhin ja kaikki kolme veljestä ovat niittäneet mainetta paikallisen palloilun saralla. Pelitaidot hankittiin maineikkaan Työväentalon liiterin vierestä, jossa edelleenkin on pikkuinen kenttä.

Sarkulan perheen Eetu-isä palloili aikanaan myös Palloseurassa eikä Jaskankaan siirtyminen vihreään paitaan ihan kaukana ollut.

– Kävin nimittäin joskus 1960-luvun lopulla palaveeraamassa eräässä paikallisessa graafisen alan yrityksessä, mutta tämän pidemmälle asiassa ei edetty. Ei vaihtunut aate eikä myöskään paita.

Työuransa Sarkula hoiteli Finlaysonin laitosmiehenä ja oli sielläkin erilaisissa puulaakisarjoissa ihan kurko. Kutomo voitti lentopallon vuosia peräkkäin ja lähinnä siksi, että Jaskan passit olivat kohdallaan.

– Hyökkäysten päättäminenkin olisi ollut mieluista, mutta kun tuo mitta ei antanut riittävästi periksi.

Pomppua Sarkulalta kyllä löytyi, sillä todistettavasti hän on kierähtänyt 176 sentin korkeudella olleen riman yli. Sen hän teki vielä potkupallokengät jalassa ja välittömästi harjoitusten jälkeen. Myös seiväshypyssä Sarkula oli kylän parhaita, vaikka ei ennätystään enää muistakaan.

 

Jaskan menestyslajeihin kuuluivat myös koripallo, pesäpallo, jääkiekko ja pöytätennis. Viimemainittua hän lätki Työväentalon kabinetissa, jota silloin Soputuvaksi kutsuttiin.

– Siellä oli sellainen tapa, että voittaja sai aina jäädä pöydän taakse ja hävinneen puolelle vaihtui mies. Nälkä siellä tuppasi väliin tulemaan kun joutui koko päivän pelaamaan.

Jalkapallo on kuitenkin se laji mistä Sarkulan Jaska paikkakunnalla parhaiten muistetaan.

Allekirjoittaneelle on vain jäänyt ikuiseksi arvoitukseksi se mikä oli Jaskan virallinen pelipaikka. Hän kun oli aina siellä missä pallokin.

 

Kun paikallisen urheiluelämän haavat alkoivat hiljalleen umpeutua, niin Jaskakin uskalsi kokeilla hieman herraskaisempia lajeja.

Pikkuveli Penan myötä Jaska ui hiljalleen tenniksen pariin ja sitä hän pelaisi varmasti vieläkin mikäli saatavilla olisi suurin piirtein samanikäistä ja –taitoista vastusta.

Uusia haasteita Sarkula haki tenniksen jälkeen myös golfista, Penan syytä sekin.

Raunion Jorma jopa lahjoitti Jaskalle vanhat pelivälineensä, mutta tähän lajiin siirtyminen oli Sarkulalle sen verran arka asia, että hän ei bägiä valoisaan aikaan mihinkään siirrellyt. Aamuvarhaisella ja hämärän tultua kuitenkin.

Kun äijä on joka solultaan urheilumies, niin ikä ei saa olla este millekään asialle. Niinpä Jaskakin nähtiin syksyllä monien vuosien tauon jälkeen lennättämässä lekaa Talsoilassa.

 

Merkkipäiväänsä perjantaina 80 vuotta täyttävä monipelitaituri viettää matkoilla eikä halua mitenkään paljastaa missä. Mutta jos tavataan, niin torttukahvit varmasti tarjoan. FL

 

Fingerpori

comic

Uusimmat