Lounais-Häme

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla ja oikeutti tappamaan

Käsitys häirikkösusista syntyi suojelun alettua ja sitä käytettiin oikeuttamaan suojeltavan lajin yksilöiden tappaminen epänormalisoimalla tietynlainen käyttäytyminen ja sijoittuminen.
Väittelijä Heta Lähdesmäki selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Kuvituskuva. Kuva: Jouko Hanninen
Väittelijä Heta Lähdesmäki selvitti susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Kuvituskuva. Kuva: Jouko Hanninen

Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia. Tuolloin syntyi useita edelleenkin voimassa olevia mielikuvia susien fyysisestä sijainnista, kuten käsitys häirikkösusista. Samoin tuolloin syntyivät monet tavat vastustaa tai puolustaa susia.

Turun yliopistossa väittelevä Heta Lähdesmäki tarkasteli väitöstutkimuksessaan susien fyysistä sijaintia ja siihen liittyviä mielikuvia 1900-luvun Suomessa. Tutkimus osoittaa mielikuvien syntyneen, voimistuneen ja tulleen haastetuiksi lajienvälisessä suhteessa, erilaisten ihmisryhmien ja susien toimesta.

– Käsitys häirikkösusista syntyi suojelun alettua ja sitä käytettiin oikeuttamaan suojeltavan lajin yksilöiden tappaminen epänormalisoimalla tietynlainen käyttäytyminen ja sijoittuminen. Aiemmin pihoilla vierailevia susia pidettiin harmillisina ja ne yritettiin tappaa, mutta niiden käytöstä ei esimerkiksi lehtien sivuilla epänormalisoitu, Lähdesmäki sanoo.

1800-luvulta tiedetään lastensurmatapaukset

Lähdesmäki tarkastelee susien paikkoja ihmistieteellisen eläintutkimuksen näkökulmasta posthumanistisesta ja uusmaterialistisesta ajattelusta inspiroituneena. Tutkimuksessa menneisyyttä tarkastellaan ei-ihmiskeskeisesti: Lähdesmäki pohtii eri ihmisryhmien, kuten metsästäjien, poromiesten, riistantutkijoiden, viranomaisten ja luonnonsuojelijoiden lisäksi myös susien näkökulmaa omaan paikkaansa hyödyntämällä biologista ja etologista susitutkimusta. Ei-ihmiskeskeinen lähestymistapa on historiantutkimuksen parissa vielä uutta.

– Ihmisen ja suden yhteisestä menneisyydestä Suomessa muistellaan ja tiedetään lähinnä 1800-luvun lastensurmatapaukset. 1900-luvun tilanteen tunteminen on kuitenkin tärkeää tämän päivän ja tulevaisuuden susisuhteen ymmärtämiseksi.

Varsinkin talvisin ihmisten lähellä

Tutkimus avaa ja purkaa myös käsityksiä esimerkiksi maata halkovasta susirajasta ja sudesta erämaalajina.

– Historiallisen tiedon mukaan susia eli ennen 1800-luvun lopulla tapahtunutta kannanromahdusta lähes kaikkialla Suomessa ja niitä nähtiin varsinkin talvisin ihmisten lähellä. 1900-luvulla susia tavattiin ihmisten lähellä huomattavasti vähemmän, ja hiljalleen vahvistui käsitys siitä, että sudet elävät erämaisessa luonnossa ja jopa tarvitsevat sitä elääkseen. Sudet ovat voineet toimia mielikuvaa vahvistavalla tavalla: pysymällä ihmisistä kauempana, ne ovat voineet välttää tapetuksi tulemisen.

Lähdesmäki kertoo löytäneensä susia puolustavia äänensävyjä 1900-luvun puolivälistä lähtien. Hiljalleen syntyi monien luonnonsuojelijoiden, metsästäjien, riistantutkijoiden ja viranomaisten jakama käsitys Suomessa elävistä susista suomalaisina, maahan kuuluvina susina. FL

Lue myös:  Susipelkoa vähennetään uudella hankkeella – Kannan arviointia kehitetään

Luitko jo? Susivihapuhe kärjistyy: kohteina Luke, Riistakeskus, ministeriö ja Metsästäjäliitto – ”Aiotteko lähteä täältä elävänä?”

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.3.2020

Uusimmat