Lounais-Häme

Kasvis on lautasen kunkku

Forssa

Kasvissyönti lisää suosiotaan, mutta useimmat urheilijat ja kuntoilijat vannovat vielä perinteisen sekaruokavalion nimiin.

Moni pohtii silti, kannattaisiko kasvisruuan osuutta lautasella lisätä? Ja saako kasviksista tarpeeksi proteiinia, vai katoavatko kovalla työllä hankitut lihakset? Miten syödä eettisesti ja treenata silti kovaa?

Tietokirjailija Jussi Riekin kirja Liikkujan kasvisruokavalio kertoo, miten kasvisruokavaliota sovelletaan urheilijan ja kuntoilijan tarpeisiin. Riekki halusi kirjoittaa kirjan liikkujan kasvisruokavaliosta, koska aiheesta on yhä hankalaa löytää luotettavaa tietoa.

Riekki ryhtyi kymmenisen vuotta sitten vegaaniksi. Kamppailulajeja harrastamaan alkanut Riekki huolestui pian siitä, saako hän kasviksista tarpeeksi ravintoaineita ja tukeeko ruokavalio riittävästi palautumista? Tuohon aikaan netti pursui vähähiilihydraattisia ja paleo-tyylisiä ruokavalioita ylistäviä sivustoja ja artikkeleja.

Riekki vaihtoi välillä sekasyöjäksi, mutta jatkoi syventymistä ruoka-asioihin. Tutkimuksiin perehtynyt Riekki vakuuttui kasvikunnan tuotteisiin perustuvan ruokavalion terveellisyydestä ja ympäristöystävällisyydestä, ja päätti palata vegaaniksi.

– Some-keskustelu ja netin ravitsemustieto on kirjavaa. Sieltä saa helposti kuvan, ettei kasvisruokavalio sovi urheilijalle. Tieteelliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kasvisruokavalio on yleensä jopa terveellisempi kuin sekaruokavalio. Järkevästi koostettu kasvisruoka on hyväksi terveydelle, ympäristölle ja eläimille, Riekki kertoo.

Moni urheilija pitää lihan ja kalan lautasellaan, koska niissä on paljon proteiinia. Proteiinia niistä kyllä saa, mutta vaihtoehtojakin on.

Esimerkiksi palkokasveista löytyy paljon proteiinia. Palkokasveja ovat muun muassa erilaiset pavut, herneet, linssit, maapähkinät ja soijapapu. Palkokasvien proteiini sisältää myös runsaasti välttämättömiin aminohappoihin kuuluvaa lysiiniä.

Koska palkokasvit pystyvät sitomaan paljon typpeä, niitä käytetään usein myös maanparannukseen.

Siis terveellistä ja eettistä.

– Palkokasvien merkitystä ei voi liikaa korostaa. Viime vuosi oli YK:n palkokasvivuosi, sillä haluttiin tuoda tätä unohdettua ruoka-aineryhmää paremmin ihmisten tietoisuuteen.

Myös uutuustuotteet, kuten härkis ja nyhtökaura, saavat vihreää valoa. Niitä käytetään lihatuotteiden tapaan, ja ne alentavat kynnystä kasvisruokavalioon siirtymiseen ja ainakin kasvisten käytön lisäämiseen.

– Moni ajattelee vielä niin, että lautasella pitää olla erikseen proteiinia ja hiilareita, kuten vaikka lihaa ja riisiä. Palkokasveissa on samalla kertaa molempia.

Riekki ei saarnaa eikä syyllistä. Pienikin muutos kasvisten käytön lisäämiseksi on hänen mukaansa hyväksi.

– Kirja soveltuu kasvissyöjille ja niille, jotka vain haluavat lisätä kasvisten syöntiä, oli syy sitten mikä tahansa; terveys, ympäristö tai eläinten asiat.

Riekin kirja saapuu kirjakauppoihin lähipäivinä.

 

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic