Lounais-Häme

Kasvivalkuaista voisi hyödyntää paljon enemmän

Mustialan päärakennuksen toisessa kerroksessa on messutunnelma parhaimmillaan. Esittelypöytien ja ständien ympärillä käy kuhina. Joka puolella käydään innostuneita keskusteluja. Aihe on kaikilla sama – kasvivalkuainen ja sen tehokkaampi hyödyntäminen.

Kotimaisten valkuaiskasvien, kuten herneen ja härkäpavun viljely on lisännyt viime vuosina suosiotaan. Myös tuotteiden jatkojalostukseen on panostettu. Lopputulokset näkyvät kauppojen hyllyillä uusina, innovatiivisina tuotteina.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen valkuaisfoorumin tavoitteena on edistää kotimaisen valkuaisen käyttöä. Tiistaina hankkeen puitteissa järjestettiin innovaatiomessut, joihin kokoontui yhteen alan toimijoita koko ruokaketjusta.

Messuilla avauspuheenvuoron pitänyt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton vilja-asiamies Max Schulman kannusti kaikkia osallistujia pitämään tulta yllä, kun kipinä kasvivalkuaisen maailmanvalloitukseen on saatu sytytettyä.

Schulman totesi tutkimuspuolen antavan kasvivalkuaisen käytölle hyvän selkänojan. Varmistusta asiaan saatiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuspäälliköltä Raija Lantolta. Lanton mukaan VTT:llä on tarjota runsaasti teknologisia ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi.

Tulevaisuuden proteiinin lähteitä ovat uudet viljelykasvit ja prosessoinnin sivuvirrat. Kalaa ja sen sivuvirtoja voidaan myös hyödyntää tehokkaammin. Oma lukunsa on hyönteisruokabisnes, joka odottaa lainsäädännön valmistumista.

-Kuluttajat ovat hyönteisruuasta todella kiinnostuneita ja EU on rahoittanut siihen liittyviä projekteja jo useamman vuoden. Hyönteiselintarvikkeet ovat todennäköisesti saamassa lainvoiman ensi vuonna, Lantto mainitsee.

Hyönteisruoka on trendi, jonka myötä kasvatusfirmoja on syntynyt ympäri Eurooppaa.

Myös muita valkuaisen lähteitä pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin. Jokioislainen Boreal Kasvinjalostus Oy on lisännyt valkuaiskasvien jalostusohjelmiaan. Ensi vuonna pelloilla nähdään muun muassa uusia härkäpapulajikkeita.

-Uusia lajikkeita kehittämällä on tarkoitus kasvattaa satotasoja – niin, että peltohehtaarilta saadaan nykyistä parempi tuotto. Lisäksi uusissa lajikkeissa on vähennetty härkäpavun nykyistä käyttöä rajoittavia haitta-aineita, Borealin kaupallinen johtaja Satu Pura kertoo.

Härkäpavun ohella myös herneen jalostusohjelmaa on laajennettu ja rypsinjalostusohjelmaa uusittu.

Valtaosa kasvivalkuaisesta menee tällä hetkellä eläinten rehuksi. Niin on varmasti jatkossakin, mutta rinnalle kaivataan myös muunlaista hyödyntämistä.

-Suomessa ollaan turhan hyviä “downgreidaamaan”, eli tekemään arvon alennusta. Ruokatuotannon sivuvirtoja hyödynnetään esimerkiksi energian tuotantoon, vaikka mahdollisuuksia olisi paljon isompien katteiden sivutuotteisiin, Raija Lantto huomauttaa.

Esimerkkinä Lantto mainitsee kosmetiikan, johon tarvittavia peptidejä sivutuotteista voisi jalostaa.

-Ei pidä tyytyä keskinkertaiseen. Eikä lykätä biokaasulaitokseen sellaisia raaka-aineita, joita voisi käyttää lääkinnällisissä tai kosmeettisissa tuotteissa. Sivuvirroissa on aivan valtava potentiaali. FL

Uusimmat