Lounais-Häme

Katoamistehtävät tuottavat poliisille harmaita hiuksia – Siksi hätäpuhelu kannattaa tehdä sovelluksen kautta

112-sovelluksen kautta hätäkeskus saa heti tiedon soittajan lokaatiosta. Kuva: Tapio Tuomela / FL

Hätäkeskus saa tiedon eksymisestä usein eksyneeltä itseltään tai huolestuneelta omaiselta, kun eksynyt ei olekaan tullut sovitusti kotiin, kertoo ylikonstaapeli Jari Seppälä.

Kun hätäkeskus saa tiedon katoamisesta, päivystäjä tekee tilannearvion. Jos eksyneen paikka on tiedossa, ja hän on esimerkiksi vain väsähtänyt, kyseessä on pelastuslaitoksen johtama maastopelastus. Jos taas eksyneen paikka ei ole tiedossa, etsintätehtävä menee poliisille.

Hätäetsintä käynnistetään aina, kun ihmisen henki ja terveys ovat välittömässä vaarassa. Tällöin viranomaisten avuksi tulevat muun muassa vapaaehtoisen pelastuspalvelun hälytysryhmät.

–  Katoamistehtävät ovat poliisille aina haastavia: tehtäviä tulee päivittäin satoja, ja meidän on osattava tunnistaa ne tapaukset, joissa hätäetsintä pitää käynnistää, kertoo Seppälä.

Suomessa suurin osa eksyy taajamissa

Esimerkiksi vuonna 2019 poliisi sai yhteensä yli 19  000 eksymiseen tai katoamiseen liittyvää tehtävää. Luontoon eksymisiä näistä oli vajaa tuhat. Suomessa suurin osa ihmisistä eksyy taajamissa.

Jos kadonnut on hengenvaarassa ja hänellä on mukanaan matkapuhelin, poliisi suorittaa puhelimen hätäpaikannuksen. Paikannus ei välttämättä anna tarkkaa paikkatietoa, ja mitä kauemmas taajamasta mennään, sitä suuremmalta alueelta kadonnutta joudutaan etsimään.

–  Olisikin tärkeää, että hätäpuhelu tehtäisiin puhelimeen ladattavan 112-sovelluksen kautta. Sovellus antaa lähes aina tarkan sijainnin, Seppälä huomauttaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic