Lounais-Häme

Katso, ettei kehosi pääse kuivumaan – Ihminen voi hikoilla helteellä jopa 12 litraa päivässä

Erityisen alttiita nestehukalle ja lämpöhalvaukselle ovat koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt sekä lapset.
Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Soini
Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Soini

Ihminen voi hikoilla helteellä jopa 12 litraa päivässä – siksi jokaisen on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Erityisen alttiita nestehukalle ja lämpöhalvaukselle ovat koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt sekä lapset.

Jokainen hikoilee omalla tavallaan: ihmisellä on 2–4 miljoonaa hikirauhasta, ja niiden erittämän hien määrä riippuu muun muassa iästä, sukupuolesta ja liikuntatottumuksista.

– Uuteen lämpötilaan tottumisessa voi mennä seitsemästä kymmeneen päivää. Lämpötilan kohotessa keho hikoilee ensin moninkertaisesti, mutta tottuu sitten kuumuuteen. Runsas hikoilu voi tuntua kiusalliselta, mutta yleisesti ottaen hikoilu on normaalia. Se on terveen kehon tärkeä tapa viilentää itseään, muistuttaa yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta.

Hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä

Ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa – siksi vissy on hyvä juomavaihtoehto.

– Vesi on helteellä hyvä janojuoma, mutta varsinkin voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli esimerkiksi suolaa, Lagus toteaa.

Virtsan väri kertoo nestetasapainosta

Kuten hikoilukin, myös nesteytyksen tarve on kesäkuumalla yksilöllinen. Virtsan väri kertoo nestetasapainosta paljon: jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä.

– Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle. Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta. Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä, Lagus neuvoo.

– Monesti kuulee toiveikasta puhetta, että kuuma kesä veisi koronaviruksen mennessään. Siitä ei ole näyttöä. Kesäkuumallakin tulee noudattaa jo tutuksi tulleita ohjeita: huolehtia käsihygieniasta ja riittävistä turvaväleistä, Lagus muistuttaa.

Oluet ja siiderit kuivattavat kehoa

Toisin kuin moni toivoisi, oluet ja siiderit eivät auta ylläpitämään hyvää nestetasapainoa, vaan kuivattavat kehoa lisäämällä virtsaamisen tarvetta. Turvavälien lisäksi terassilla istuessa on tärkeä muistaa juoda joka toinen lasillinen vettä.

– Nestehukan ja lämpöuupumuksen oireet muistuttavat humalaa – väsyttää, kognitiiviset kyvyt heikentyvät ja tajunnan taso voi jopa laskea. Siksi nestehukkaa ei alkoholia nauttiessa aina huomaa, Lagus sanoo.

Riittävän nesteytyksen lisäksi ruoka auttaa neste- ja suolatasapainon ylläpitämisessä. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset. Kun muistaa syödä ja juoda riittävästi, olokin pysyy hyvänä ja paahtavista päivistä nauttii enemmän.

Lue myös: Huh hellettä: Ongelmia seuraa, jos päivää paistattaa eikä nesteytyksestä huolehdi (FL 16.7.2018)

Vinkit helteestä selviytymiseen

Muista riittävä nesteytys.

Juo helteellä reilusti vettä. Myös vissy voi välillä olla hyvä janojuoma, sillä se korvaa hien mukana menetettyä suolaa. Älä jää kuumalla ilmalla odottelemaan janon tunnetta, vaan juo vettä säännöllisin väliajoin, jotta kehon nestetasapaino pysyy kunnossa.

Suosi väljiä, vaaleita vaatteita.

Kevyet, väljät vaatteet sallivat kehon hikoilla ja viilentää itseään normaalisti. Isolierinen hattu suojaa päätä ja niskaa porottavalta auringolta.

Pulahda uimaan tai kokeile vaatteiden kostuttamista viilennykseksi.

Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Uimarannalle voi mennä, kunhan muistaa huomioida turvavälit. Jos uimamahdollisuutta ei ole, voi vaatteiden kasteleminen toimia hyvänä viilennyskeinona.

Viilennä sisäilmaa tuulettimella, mutta vain kotioloissa.

Tuuletin tuo mukavan viilennyksen, mutta sitä ei suositella käytettäväksi työpaikoilla tai julkisissa tiloissa. Tuulettimen puhallus voi levittää virusta ympäriinsä.

Vältä ulkoilua keskipäivän aikaan.

Keskipäivällä on paras pysytellä varjossa. Fyysisesti raskas työ tai urheilusuoritus kannattaa ajoittaa aamupäivään, jottei keho pääse kuumenemaan liikaa.

Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin.

Varsinkin lasten, vanhusten ja koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien kohdalla kannattaa helteellä olla tarkkana, sillä he ovat tavallista herkempiä auringolle. Lämpöhalvaus voi olla lapselle tai vanhukselle hengenvaarallinen. Huono olo, huimaus ja päänsärky ovat oireita, joiden ilmetessä on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Lähde: Yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic