Lounais-Häme

Katso video: 100-vuotias Maiju Oksanen kertoo onnestaan

Maiju Oksanen (os. Järvinen) on tyytyväinen forssalainen, jolle on kertynyt ikää hieman enemmän kuin itsenäiselle Suomelle. Tasavallan lapsia.

Lapsuuden koti sijaitsi Koijärven Raitoolla Särkijärven ja Sokealammin rantamaisemissa Selma ja Matti Järvisen tilan kaikkiaan kymmenen lapsen katraassa. Yksi lapsista kuoli hyvin nuorena.

Maiju syntyi perheen ensimmäisenä tyttönä, ja sai jo nuorena tehtävän katsoa pienempien perään. Tosin pienikokoisena lapsena Maiju sai havaita toisten lasten ajaneen ohitse pituuskasvussa. Matti-isä mittasi joka vuosi lapsensa tuvan ovenpieleen.

Lukemaan ja laskemaan Maiju oppi jo ennen koulutietään Tiirin kouluun. Ja 10-vuotiaana hän oli hyvä lypsäjä.

 

1930-luvulla Maiju Järvinen oli sisäkkönä Seilin saaressa Saaristomerellä Neuvossa suomenruotsalaisessa perheessä, jossa hän oppi ruotsin kielen lisäksi hyviä käytöstapoja. Seilin saarelle siirrettiin aikanaan spitaaliin sairastuneita ja saarella toimi sen jälkeen mm. mielisairaala naisille. Maiju kutsui saaren pensionaattiin myös Hilja-siskonsa siivoojaksi.

-Minulla oli kaunis käytös ja olin nopea toimissani. Ruotsin kielen olen unohtanut jo kokonaan, Maiju Oksanen muistelee nuoruuttaan.

Ollessaan työssä Itä-Suomessa Maiju meni jatkosodan alkupäivinä naimisiin. Järkytys oli kova, kun vihkiloman jälkeen kahden viikon kuluttua rintamalta tuli suruviesti, että nuori aviopuoliso oli kuollut.

 

Sodan jälkeen Maiju kiersi Suomea jonkin aikaa yhdessä Erkki-veljensä kanssa iltamakiertueilla.

Maiju tutustui Forssassa Tauno Oksaseen, jonka kanssa hän ennätti olla naimisissa yli 50 vuotta. Yksin Maiju on asunut nyt jo 16 vuotta Linikkalankadun asunnossaan Taunon kuoltua.

-Meillä oli aluksi Taunon kanssa asuntona Lamminrannassa pieni mökki uimalaitoksen puoleisella rannalla. Oli mukava mennä ensimmäisenä aamu-uinnille ja viimeisenä iltauinnille, Maiju muistelee.

Tauno Järvinen työskenteli pitkään kauppalan ja sittemmin kaupungin puutarhassa.

Maiju muistelee avioliittoaan Taunon kanssa todellisena rakkausavioliittona.

-Me emme riidelleen koskaan ja sitä moni kyllä ihmetteli, Maiju sanoo.

Lämpimiä muistoja tuovat mieleen jokavuotiset etelänmatkat. Ne on dokumentoitu valokuva-albumien lisäksi Taunon kirjoituskoneella tiheällä rivivälillä kirjoittamiin kuvauksiin matkakohteista ja tapahtumista.

Pariskunta poikkesi matkailijoiden valtavirrasta, koska pariskunta ei osannut ryypätä. Maiju ei ole maistanut alkoholia ollenkaan.

Perheessä Maiju piti aina huolta kodista. Lisäksi Hilja-siskon kanssa tehdyt säännölliset automatkat Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan ovat jääneet tarkasti mieleen. Autokortista hän joutui luopumaan 70-vuotiaana näön heikennyttyä.

 

Pitkän iän salaisuudeksi hän paljastaa terveet ja säännölliset elämäntavat. Päiväohjelmaan kuuluvat edelleen aamulenkki ja iltapäivän hieman pidempi lenkki.

Kun porkkanannostot olivat jo lapsena olleet jokasyksyistä työtä, Maiju kertoo harkinneensa soittaa tänä syksynä Hyytiäisten porkkanatilalle, tarvitsevatko he nostoapua. Toini-sisko sai kuitenkin Maijun pään kääntymään sen verran, että soitto jäi soittamatta. Maiju ihmettelee itsekin, kuinka kovasti mieli teki porkkanannostoon.

-Hyvin aika kuluu, vaikka töitä ei ole.

Apua hyvinvointiin on tuonut reilu 10 vuotta sitten tehty ohitusleikkaus, jonka jälkeen nitrojen syönti ja sydämen kouristelu ovat olleet taakse jäänyttä elämää.

Omatoimisuudesta kertoo hyvin se, että apua tarvitaan vain ruoka- ja pesupalveluissa. Sukulaiset ovat mukana arjessa ja puhelin on ahkerassa käytössä.

Viikko sitten lauantaina 100-vuotissyntymäpäivää vietettiin perhepiirissä isolla porukalla Forssassa. FL

Uusimmat