Kaunis ja viisas. Myös juuri passelin lihava. Mies parhaassa iässäkin kaiken lisäksi. Omasta mielestään tosin, mutta kuitenkin. Jotain sellaista, jollaiseksi ainakin tuntee itsensä Katto-Kassinen.
– Kassinen on aina ikään kuin tilanteen päällä, tai välittää ainakin sellaista vaikutelmaa itsestään, määrittelee Nestori Kyyrä.
Hän on tehnyt uudenlaista tuttavuutta Katto-Kassisen kanssa valmistautuessaan esittämään kyseistä hahmoa Ypäjän musiikkiteatterissa Astrid Lindgrenin tekstiin nimeään myöten perustuvassa näytelmässä.
Jotain muutakin kuin miltä näyttää
Kaksi vuotta sitten Ypäjän musiikkiteatterin unohtumattomaan Jukolan veljessarjaan kuulunut Nestori Kyyrä huomauttaa ulkovaikutelman ja todellisuuden välisestä ristiriidasta Katto-Kassisen tapauksessakin. Kysymys on hänen mukaansa elämään liittyvästä yleisilmiöstä.
– Yksinäisiä ollaan. Eri tavoin ja toinen toisesta ja toinen toisesta syystä. Eri asia on, miten itse kukin sen myöntää tai kätkee. Ulospäin suuntautunutkin potee omaa syrjäytymisen pelkoaan.
Näytelmän ohjaava Jaakko Loukkola huomauttaa Astrid Lindgrenin kätkeneen teksteilleen ominaiseen tapaansa myös Katto-Kassiseen kerroksen toisensa lomaan ammennettavaksi. Tietynlainen salaperäisyyskin hahmoa ympäröi.
– Katto-Kassinen on nimenä tuttu, mutta muuta hänestä ei oikein tiedetäkään. Olen todennut, että monissa hänestä tehdyissä tulkinnoissa on etsimisestä huolimatta hukattu, mistä hänen olemuksessaan on itse asiassa kysymys, hän toteaa.
Loukkola luonnehtii Katto-Kassista myös yhdeksi Astrid Lindgrenin monista vahvoiksi luomista henkilöhahmoista. Hän huomauttaa kirjailijan luoneen tekstinsä tavalla, joka herättää lapsissakin oman tunteensa siitä, että tässä on jotain muutakin kuin, miltä näyttää.
– Liukastelu ja kaatuilu ja muun sen sellainen ovat hyviä tehokeinoja, mutta eivät täytä Katto-Kassisessa heidän kaikkia odotuksiaan.
“Kyllä rooli ihan omalta on tuntunut”
Katoilla asuvasta ja propelilla lentelevästä Kassisesta iloa elämäänsä löytävän Pikkuveljen osassa nähtävä Klaara Lepola, luonnehtii roolihahmonsa olemusta vähän yksinäiseksi, mutta reippaaksi pojaksi.
– Kyllä rooli ihan omalta on tuntunut. Lava-aikaa kertyy aika runsaasti, mutta se on vain hyvä asia.
12-vuotias Klaara kiittelee saaneensa Ypäjän musiikkiteatterissa ensikertalaisena vaikutelman mukavasta yhteisöstä, joka on vienyt mukanaan.
Ei merkkejä leipiintymisestä
Katto-Kassinen sijoittuu järjestyksessä toiseksi Ypäjän musiikkiteatterin kolmesta tämänkesäisestä ensi-iltaproduktiosta. Musiikin johtamisesta niistä jokaisessa vastaa ja yhtenä muista mukana soittaa Kari Mäkiranta. Hän myöntää joutuvansa toteamaan, että vapaa-aika on ollut viime aikoina vähän kortilla.
– Yhteisten harjoitteluaikojen järjestelyt ovat vaatineet jossain määrin ymmärrystä, mutta sitä on kuitenkin löytynyt.
Mäkitalo huomauttaa järjestelyhommien helpottuvan sitä mukaa, kun produktioita saadaan ensi-iltaan.
– Hyvä tänne on aina tulla. Yhteen puhaltamisen filosofia henkii Ypäjän musiikkiteatterissa vahvana ja ilman, että merkkejä leipiintymisestä olisi havaittavissa. FL
Katto-Kassinen saa ensi-iltansa Ypäjän musiikkiteatterissa maanantaina 17.6. kello 18. Näytökset jatkuvat 16.7. asti.
