Lounais-Häme Hämeenlinna

Katupölykausi on terveysriski – Keuhkoihin päätyvät hiukkaset tappavat enemmän suomalaisia kuin tuberkuloosi ja hiv yhteensä

Kaduilta keuhkoihin päätyvät pienhiukkaset tappavat yhtä paljon suomalaisia kuin väkivaltaiset rikokset.
Kadun kasteleminen vedellä tai miedolla suolaliuoksella vähentää ilmaan nousevan katupölyn määrää. Lehtipuhallinta ei THL:n tutkijan mukaan pitäisi koskaan käyttää hiekan siirtelyyn. Kuva: Esko Tuovinen
Kadun kasteleminen vedellä tai miedolla suolaliuoksella vähentää ilmaan nousevan katupölyn määrää. Lehtipuhallinta ei THL:n tutkijan mukaan pitäisi koskaan käyttää hiekan siirtelyyn. Kuva: Esko Tuovinen

Hiekoitushiekan poistamisessa on tällä viikolla päästy tositoimiin ja se näkyy huonona ilmanlaatuna monissa kaupungeissa.

Hämeenlinnan keskustassa Niittykadun mittauspisteessä ilmanlaatu arvioitiin hengitettävien hiukkasten osalta erittäin huonoksi tiistai-iltana ja sekä keskiviikkona että torstaina iltapäivällä ilmanlaatu arvioitiin vain välttäväksi.

Samaan aikaan mitattiin hyvin korkeita pitoisuuksia monissa muissakin eteläisen Suomen mittauspisteissä.

Hämeenlinnassa hiekoitushiekan poistaminen kaduilta jatkuu ainakin huhtikuun loppuun saakka. Töitä tehdään myös öisin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL muistuttaa, että renkaiden jauhamasta hiekasta ja asfaltista sekä autoista irronneesta aineksesta muodostuva katupöly ei aiheuta vain pelkkää yskimistä ja viihtyvyyshaittaa.

Katupölyn mukana keuhkoihin kulkeutuvien pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain jopa 50-60 ennenaikaista kuolemaa.

Vertailun vuoksi vuonna 2017 väkivaltarikoksissa kuoli 61 suomalaista. Katupöly on myös merkittävämpi kuolinsyy kuin tuberkuloosi (35 kuolemaa vuonna 2017) tai HIV (6 kuolemaa).

THL:n mukaan katupöly on puulämmityksen jälkeen yksi pahimpia terveyshaittoja aiheuttavista ilmansaasteista kaupungissa. Puunpolton arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 200 ennenaikaista kuolemaa.

Korkeat hengitettävien pienhiukkasten pitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sekä lisäävät keuhkoinfektioita.

– Astmaatikot reagoivat katupölyyn usein välittömästi. Myös lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille, THL:n tutkija Taina Siponen sanoo.

Katupölyltä suojautuminen vaatii käytännössä pölyävien paikkojen välttelyä.

Aasialaisturistien suosimista kirurgin hengitysmaskin kaltaiset suojaimet eivät Taina Siposen mukaan estä hienoa hiukkaspölyä pääsemästä hengitysteihin.

– Etenkin riskiryhmien tulisikin välttää liikkumista pahiten pölyävillä alueilla. Kotona olisi puolestaan kiinnitettävä huomiota hyvään tuloilman suodatukseen sekä pitää ikkunat suljettuna.

Terveyshaittojen välttämiseksi tiet kannattaisi puhdistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja oikeilla menetelmillä.

– Hiekka olisi kerättävä aina mieluummin märkänä kuin kuivana, sillä kosteus sitoo pölyn. Lisäksi piha tai katu olisi pestävä myös jälkikäteen, THL:n Siponen opastaa.

Lehtipuhallinta ei Siposen mukaan pitäisi koskaan käyttää hiekan siirtelyyn, sillä se vain nostaa pölyn hengitysilmaan. HäSa

Uusimmat