Lounais-Häme

Kaukolämpö käy kuumana pakkasilla

Kun pakkanen puree poskipäitä, patterit hohkavat kuumuuttaan.

Vapon Forssan voimalaitos puskee pakkaskauden täyttä höyryä yli sata-asteista vettä kaukolämpöverkkoon, mutta sen kiinteän polttoaineen tuotanto ei riitä kylmimmille säille. On käytettävä lisäksi varavoimaa.

 

Paukkupakkasilla on poltettava apuna aamulla pellettiä Lepistönkadun lämpökeskuksessa ja polttoöljyä Koikkurintien lämpölaitoksessa.

Varavoiman aamukäyttö riittää, sillä helmikuun loppupuolen auringonpaiste leudontaa päivällä pakkasta hyvinkin toistakymmentä astetta.

-Aurinko auttaa kiitettävästi, sillä pakkanen lauhtuu päivällä, toteaa voimalaitospäällikkö Petri Koivunen.

Lämmitysjärjestelmä pääsee näihin aikoihin päivällä hetken huilaamaan, kun esimerkiksi tammikuun pakkasilla ulkolämpötila ei vuorokauden sisällä juuri vaihtele.

 

Someron Lämpö käyttää molempia kotimaista polttoainetta käyttävää kattilaansa, jotta kaukolämpöverkkoon saadaan pakkasilla riittävästi tulikuumaa vettä. Pumppausvarmuutta tuo aamuisin Lamminniemen öljykeskus.

-Jos laitteet toimivat, ei ole mitään ongelmia, sanoo Someron Lämmön käyttöpäällikkö Rauno Kasvi.

-Jos pakkaset jatkuvat pitkään ja kiristyvät, riskit totta kai kasvavat varsinkin, jos sattuu tulemaan jotain oudompaa polttoainetta, ettei saadakaan täyttä tehoa kattilasta.

 

Öljyn polttaminen on epätaloudellista, mutta tärkeintä on pitää kaukolämpöverkostoon menevä vesi kuumana.

-Hyvin on pärjätty, kun vain koneet ja laitteet pysyvät kasassa kuten kuuluukin, sanoo Koivunen Vapon Forssan voimalaitoksesta.

Asiakaspalveluun ei ole Forssassa tullut palautetta lämmönpuutteesta. Tehot riittävät, vakuuttaa kaukolämpöinsinööri Jussi Lehtinen.

 

Kaukolämpövaihtimet on mitoitettu näillä leveysasteilla 29 pakkasasteen mitoituslämpötilaan. Jos Siperiasta työntyy Suomeen vaikkapa 32 asteen pakkasia, huonelämpötila voi tällöin hiukan laskea muttei pääse kylmäksi.

-Mitoituksessa kyse on samasta asiasta, kuin että johonkin mökkiin riittää tietyn kokoinen tulisija. Kovilla pakkasilla puuta saa todennäköisesti heittää takkaan aika lailla ja lämpötila saattaa hiukan laskea, muttei sielläkään mitään paniikkia tule, Lehtinen sanoo.

 

Mitä huonommassa kunnossa kaukolämpöasiakkaiden laitekanta on, sitä kuumemmin kaukolämpölaitos joutuu puskemaan vettä verkostoon.

-Se on kaikkien etu, että asiakkaiden laitteet toimivat ja käyttävät mahdollisimman tehokkaasti kaukolämpöä, Lehtinen toteaa.

-Jos asiakkaiden laitteet toimivat hyvin, sitä paremmin vesi jäähtyy.

 

Asiakkaiden laitteet ovat keskimääräisesti hyvässä kunnossa, mutta poikkeuksiakin löytyy puoleen ja toiseen.

-Se vaatisi kiinteistönomistajiltakin hiukan huolenpitoa, että saisivat maksimaalisen hyödyn laitteistaan, sanoo Kasvi Someron Lämmöstä.

 

Lisähaasteita on Koivusen mukaan aiheuttanut energia-, ICT- ja sähköalan ylityökielto sopimuksettoman tilan vuoksi.

-Ei tämä ole ollut kenenkään etu, ei työntekijän eikä työnantajan etu. Sopimukselliseen tilaan täytyisi taas päästä, Koivunen sanoo. FL

 

Vilu pois vedellä
Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto.Kaukolämpö on ollut suomalaisten taajamien lämmitysmuoto jo 1950-luvun alusta lähtien.Tänä päivänä noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötalossa.Uusista rakennuksista kolme neljästä kytketään kaukolämpöön.Kaukolämpöverkoissa siirretään tuotantolaitoksilla tuotettu lämpöenergia asiakkaille kuumana vetenä, joka luovuttaa lämpöä taloon lämmönsiirtimen välityksellä.Kaukolämpövesi palaa jäähtyneenä paluuputkessa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.Noin kolmannes kaukolämmöstä Suomessa perustuu uusiutuviin energianlähteisiin.Suomessa tavataan tuottaa kaukolämpöä ja sähköä samoissa laitoksissa,Lämpölaitosten polttoaineina käytetään hyvin paljon biomassaa, ja yhä useammin lämpöä tuotetaan myös lämpöpumpuilla.Lämmön tuotantoon on tulossa myös täysin uusia lähteitä kuten maankuoren geoterminen energia.

Uusimmat