Lounais-Häme Forssa

Kauppakatu saneerataan ja yksi sen aikakausista jää historiaan – Katu oli joskus vilkas pikkuputiikkien keskittymä

Kauppakatu saa tänä kesänä nuorekkaan ilmeen. Viimeksi Kauppakatua on muokattu yhtä paljon 1960-luvulla.
Kari Raevuoren lapsuudenkoti sijaitsi Kauppakadun varressa tontilla, joka on nyt tyhjillään. Raevuoren taloista on jäljellä enää kellareiden ja pannuhuoneiden sementtiset elementit. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kari Raevuoren lapsuudenkoti sijaitsi Kauppakadun varressa tontilla, joka on nyt tyhjillään. Raevuoren taloista on jäljellä enää kellareiden ja pannuhuoneiden sementtiset elementit. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kauppakatu on ollut pitkään lähes oman onnensa nojassa. Se on kuoppainen, ja asfalttia laikuttavat vuoroin kaivonkannet, laatat, jyrkät reunakivet sekä pätkät santatietä. Ajolinjat ovat epäselvät ja autoja on pysäköity minne sattuu.

Katua pidetään vaikeasti kuljettavana ja vanhanaikaisena. Toisaalta se on persoonallinen kulkuväylä, jossa näkyy historian eri ajanjaksojen kerrostumat.

Tänä kesänä katu kuitenkin uudistuu: kevyt liikenne saa yhtenäiset väylät ja autokansa selkeät ajolinjat. Pysäköintiä varten rakennetaan parkkiruutuja, jotka päällystetään punasävyisellä kivetyksellä.

Saneeraus ei poista kaikkia persoonallisia piirteitä

Uudistus nuorentanee merkittävästi kadun ilmettä, ja siksi se päättää yhden aikakauden Kauppakadun historiassa.

Kauppakadulla on tehty viimeksi yhtä mittava remontti todennäköisesti 1960-luvulla, kun mukulakivikatu asfaltoitiin. Samalla vuosikymmenellä Forssan kaupunkikuva laitettiin muutenkin uusiksi. Rautatienkadun silta rakennettiin ja monia vanhoja rakennuksia purettiin.

Forssan kaupungin työmaamestari Eero Seppänen kuitenkin vakuuttaa, että käynnissä oleva remontti ei peitä alleen kaikkia Kauppakadun persoonallisia piirteitä.

Esimerkiksi Urheilu-Kennin, Worssan Werhon ja It-adminan rakennukset näyttävät saneerauksen jälkeenkin sijoittuvan ikään kuin kadun päälle ja niiden edessä kulkeva jalankulkuväylä kapenee.

Lapsuudenkodin tilalla on nyt parkkipaikka

Forssalainen Kari Raevuori on seurannut Kauppakadun vaiheita aitiopaikalta 50-luvulta lähtien.

Hän syntyi Forssassa vuonna 1946 ja asui lapsuutensa Kauppakadulla nykyistä Urheilu-Kenniä vastapäätä. Tontilla sijaitsivat niin kutsutut Raevuoren talot, jotka on sittemmin purettu.

Raevuoren isoisä piti tontilla hedelmä- ja sekatavarakauppaa. Naapurissa sijaitsi ”likkojen” elintarvikeliike ja kangaskauppa. Raevuoren kotitalo oli isoisän kaupan takana.

Lapsuudenkodin pihapiiri toimii tällä hetkellä forssalaisten parkkipaikkana ja Kauppakadun remontin tarvikkeiden säilytyspaikkana.

– Talomme sijaitsivat viistossa katuun nähden siten, että niiden kulma tuli kadun päälle. 50-luvulla Kauppakadun persoonallisuus siis korostui nykyiseen tilanteeseen verrattuna, Raevuori sanoo.

Kari Raevuoren mukaan Kauppakadun vanhoissa rakennuksissa säilyy kadun historia. Hän toivoo, että taloista pidetään huolta.

Joulun aika sai Kauppakadun kuhisemaan

Kauppakadusta alkoi kehittyä pienten putiikkien katu 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä.

Raevuori kuitenkin muistaa, että Kauppakatu oli hyvin vilkas vielä 1950-luvullakin. Etenkin joulun aika sai kadun kuhisemaan. Kadulla oli myös nykyistä enemmän rakennuksia. Kaikki talot olivat puisia, eikä tyhjiä tontteja ollut.

– Lähes joka toisessa rakennuksessa oli elintarvike- tai sekatavarakauppa. Niitä oli todella paljon.

Kulma ja kantti muodostivat Kantinkulman

Forssassa 50-luvulla asuneet muistavat myös niin sanotun Kantinkulman tai Kanttinkulman, joka oli vielä tuolloin yksi Forssan keskuksista. Se sijaitsi nykyisen Turuntien, Kauppakadun ja Rautatienkadun risteyksessä. Kantinkulmalla oli liikehuoneistoja, kuten hotelli, Forssan kirjakauppa ja Kulmakahvila, josta alue sai nimensäkin.

– Kulmakahvilaan kuljettiin rakennuksen kulmasta. Kantti tarkoittaa kulmaa, joten siitä saatiin muodostettua nimileikki, kertoo Forssan historiaan perehtynyt ja siitä kirjoittanut Jorma Harjunen.

Kauppakatu alkoi Kantinkulmasta ja jatkui Kutomolle asti. Osa Kauppakatua nimettiin Esko Aaltosen kaduksi vasta 1980-luvulla.

Osa liikkeistä yhä entisillä paikoillaan

Nykyistä pidemmällä Kauppakadulla toimi lukuisten elintarvikeliikkeiden lisäksi esimerkiksi muotiputiikkeja, kampaamo, työväentalo, kioski, kenkäkauppa, rautakauppoja, autokauppa, maalarimestari, kodinkoneliike, meijeri, paloasema, kemikalio ja valokuvaamo.

Nykyisen Worssan Werhon rakennuksessa oli jo tuolloin kangaskauppa. Hautaustoimisto ja kukkakauppa Kalevi Laineen rakennuksessa toimi kukkakauppa ja Erkon Rauta- ja Romuliikkeen paikalla toimi Erkon Romuliike. Urheilu-Kennin talossa oli Laakson urheiluliike. Kennin rakennukseen avattiin kieltolain päätyttyä myös Forssan ensimmäinen viinakauppa. Kertomuksen mukaan kaupan ovella riitti jonoa.

Yrittäjät saivat lempinimiä

Kauppakatu säilyi 1900-luvun puolenvälin tienoilla vilkkaana pienten putiikkiensa ja puuvillatehtaan vaikutuksesta. Tehtaalla työskenteli tuolloin noin 2000 henkilöä, ja moni työntekijä kulki Kauppakadun läpi.

Raevuori muistelee, että ihmiset tunsivat toisensa ja jäivät rupattelemaan vahvalla ”vorssan kiälellä”.

– Tunnelma oli lämmin.

Kauppakatua saattoi kutsua kuitenkin vain yhdeksi forssalaisyritysten keskittymäksi. Keskustassa sijaitsivat pankit, suuremmat liikkeet ja vuonna -43 avattu Puistolinna, joka oli paikallisille merkittävä kauppapaikka.

Jotain Forssan vilkkaasta yrityselämästä kertonee se, että paikallisille yrittäjille annettiin lempinimiä, jotka kaikki forssalaiset tiesivät.

Paikkakunnalla toimi esimerkiksi monta yrittäjä-Koskista, ja heidät kaikki nimettiin eri etuliitteillä. Oli Makkee-Koskinen, joka pyöritti elintarvikekauppaa, Kapakka-Koskinen, joka pyöritti Hotelli Maakuntaa ja Kalu-Koskinen, joka pyöritti huonekaluliikettä.

Ystävä asui nykyisen Aikapojan talossa

Koska Forssassa riitti yrityksiä myös Kauppakadun ulkopuolella, Jorma Harjunen muistelee asioineensa Kauppakadulla melko harvoin. Hän vietti aikaansa enemmän keskustassa.

Harjusen hyvä ystävä asui kuitenkin nykyisen Aikapojan eli silloisen Tiilikaisen talossa, joten ystävä sai hänet vierailemaan Kauppakadulla silloin tällöin.

– Ystäväni oli varsinainen älykkö. Keräilimme sota-aikana yhdessä kenraalien kuvia. Se oli meidän tapamme olla mukana sodan hengessä. Ystäväni kuitenkin kuoli keuhkokuumeeseen vähän myöhemmin, vain 14-vuotiaana.

Lapset istuivat elokuvateatterin kovilla penkeillä

Nuorelle Raevuorelle Kauppakatu oli Forssan tärkein katu. Erityisesti yksi paikka on jäänyt mieleen hyvin. Paikalla seisoo tällä hetkellä Forssan Lehden tiilirakennus. Vielä 50-luvulla alueella toimi yleinen sauna ja elokuvateatteri Ilves.

– Ilveksen eturivin kovat penkit oli tarkoitettu meille tenaville. Niihin sai lipun vähän halvemmalla kuin pehmustetuille takapenkeille. Joskus joku tenava istuutui puolivahingossa pehmeälle penkille, mutta se huomattiin heti, Raevuori muistelee.

Tärkeä pala historiaamme

Harjunen ja Raevuori uskovat, että Kauppakadun remontti muuttaa kadun ilmettä merkittävästi.

Heidän mukaansa kadulla on kuitenkin aika aloittaa uusi aikakausi, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että jotkut vanhat persoonalliset piirteet peittyvät.

– Vanha Forssa säilyy kadun rakennuksissa. Toivon, että niistä pidetään huolta. Kauppakatu ja siitä erkanevat pikkukujat ovat tärkeä pala historiaamme. Tien saneeraus ei sitä muuta, Raevuori tuumaa. FL

Uusimmat

Fingerpori

comic