Lounais-Häme Forssa

Kaupunginarkkitehti piirsi Forssaa 44 vuoden ajan – Yrjö Mykkäsen kynästä on niin linja-autoasema kuin kaupungintalokin

Yrjö Mykkäsestä tuli vuonna 1954 Forssan kauppalanarkkitehti. Pitkän uransa aikana hän suunnitteli liki kaikki Forssan julkiset rakennukset, jotka ovat yhä merkittävä osa kaupunkia.
Yrjö Mykkänen piirtämässä. Kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Kuva: Mykkäsen kotialbumi
Yrjö Mykkänen piirtämässä. Kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Kuva: Mykkäsen kotialbumi

Kuopiolaissyntyinen, Helsingissä arkkitehdiksi opiskellut Yrjö Mykkänen aloitti virassaan Forssan kauppalanarkkitehtina vuonna 1954.

Mykkäsen vuonna 1955 syntynyt poika Jussi Mykkänen muistelee nuoruusvuosiensa olleen Forssassa melkoista kasvun aikaa.

– Forssasta tuli kaupunki vuonna 1964. Tehtaat olivat voimissaan ja ihmisiä oli paljon.

Tuon ajan Forssaan arkkitehti-isä Mykkänen suunnitteli julkisia rakennuksia lähes yhden rakennuksen vuositahdilla.

Yrjö Mykkäsen ensimmäisiä suunnittelutöitä Forssaan oli vuonna 1958 valmistunut linja-autoasema.

Isänsä suunnittelemista rakennuksista Jussi Mykkäsen silmiin juuri se on kaikkein miellyttävin.

– Satunnaisen kulkijan silmiin muut hänen suunnittelemansa eivät mielestäni samalla tavalla osu. Asema näyttää omanlaiseltaan.

Linja-autoasema edustaa funktionalismia, josta Mykkänen sai oppia ensimmäisellä työpaikallaan professori Jussi Paatelan arkkitehtitoimistolla.

Kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema Forssan linja-autoasema valmistui vuonna 1958. Kuva: Forssan museo
Kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema Forssan linja-autoasema valmistui vuonna 1958. Kuva: Forssan museo

Teollisuuskaupunki kasvoi vauhdilla

Mykkäsen perhe, johon kuului isä Yrjön ja poika Jussin lisäksi äiti Kerttu, asui 1950- ja 1960-lukujen taitteessa Koulukadulla.

Samassa kerrostalossa asui myös forssalainen kulttuurivaikuttaja Pertti Munck. Tuolloin parikymppinen Munck kertoo ihailleensa korkea-arvoista arkkitehtia.

– Arvostin Yrjöä paljon enkä juuri tohtinut puhua hänelle arkkitehtuurista. Musiikista puhuimme usein. Hän oli teknisen alan virkamieheksi äärettömän sivistynyt, Munck kertoo.

Kun kaupungissa oli musiikkikonsertteja, Mykkänen oli aina paikalla.

– Yrjö erottui humanistisuutensa puolesta positiivisesti. Se oli vähän vierasta teollisuuskaupungissa, Munck sanoo.

1960-luvulla Forssassa elettiin kasvun aikaa, ja kaupunkikuva alkoi muuttua. Vuonna 1963 alulle laitettiin Mykkäsen suunnittelemat aravavuokratalot Rautatienkadulla. Pentti Eskola työskenteli kaupungin teknisenä johtajana silloin, kun Mykkänen oli kaupunginarkkitehtina. Hän kertoo, että 1960-luvun puolivälissä kaupungissa oli lääkäreistä pulaa.

– Rautatienkadun talot rakennettiin lääkäreitä varten, ja taloissa oli hienoja 150 neliön asuntoja.

Mykkäsen suunnittelemat Rautatienkadun kerrostalot valmistuivat 1960-luvun puolivälissä. Niissä näkyy Mykkäsen mieltymys punatiileen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Mykkäsen suunnittelemat Rautatienkadun kerrostalot valmistuivat 1960-luvun puolivälissä. Niissä näkyy Mykkäsen mieltymys punatiileen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Mykkäsen perhe asui Koulukadulla toistakymmentä vuotta, kunnes Mykkäsen itse suunnittelema omakotitalo valmistui Ojalanmäkeen vuonna 1969. Sieltäkin arkkitehti pyöräili Jopollaan työhuoneelleen kaupungintalolle kesät talvet.

Päätyö valmistui 1970-luvulla

1970-luvulle tultaessa Mykkänen oli suunnitellut Forssaan jo lukuisia rakennuksia: edellä mainittujen lisäksi muun muassa Haudankorvan, Heikan ja Talsoilan koulut sekä Kartanonkadun virastotalon.

Esko Laine aloitti piirtäjä-rakennusmestarina Mykkäsen alaisuudessa vuonna 1970. Heidän ensimmäinen yhteinen työnsä oli Urheilutalon suunnittelu.

– Meillä oli hyvin samanlainen tyyli, ja Yrjön kanssa oli miellyttävä työskennellä. Hän ei tainnut koskaan sanoa pahasti kenellekään. Hän oli oikea gentlemanni.

Kun 1970-luvun alussa keskustaan oltiin rakentamassa vanhan kaupungintalon viereen massiivista market-rakennusta, Laine kertoi Mykkäsen vastustaneen talon rakentamista.

– Hän ei pitänyt sitä kaupunkikuvaa ajatellen hyvänä rakennuksena sille paikalle.

Kaupungintalon sisätiloissa on paljon puhdasvalubetonia. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kaupungintalon sisätiloissa on paljon puhdasvalubetonia. Esko Laine työskenteli Mykkäsen kanssa parikymmentä vuotta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kaupunginarkkitehdin päätyönä voidaan kuitenkin pitää vuonna 1977 valmistunutta kaupungintaloa. Pertti Munck pitää Mykkäsen suunnittelemista taloista eniten juuri siitä.

– Yrjöllä oli voimakas näkemys siitä, että talo pitää rakentaa punatiilestä. Hän otti erinomaisesti huomioon kaupungintalon ympäristön ja sen lähellä sijaitsevan myllyn.

Munck kehuu myös kaupungintalon aulaa ja sen hienoja kierreportaita.

Myös Eskolan mielestä kaupungintalo on hyvin onnistunut.

– Kaupungintalon valmistuminen oli hieno tapaus kaupungin historiassa. Sitä juhlittiin monta kuukautta, kun kaikki vieraat kävivät ihastelemassa rakennusta, Eskola muistelee.

Lue myös: Kaupungintalo kelpaa hyvin juhlakaluksi – 70-vuotias kaupungintalo on yhä voimissaan

Pitkän uran aikana kaupunki koki muutoksen

Mykkänen jäi eläkkeelle 1990-luvun lopulla.

Virkauransa aikana hän ehti nähdä Forssan muutoksen kylämäisestä pikkukaupungista yli 20 000 asukkaan kaupungiksi.

Kotona Mykkänen ei juuri työasioista puhunut.

– Isä ei juuri tuonut esille vaikutustaan Forssan kaupunkikuvaan. Muutenkin hän oli sellainen, että ajatteli töiden olevan töitä ja sinne ne jätettiin. Kotona niistä ei juuri puhuttu, Jussi Mykkänen kertoo.

Vapaa-ajalla Mykkäselle oli tärkeää viettää aikaa luonnossa ja perheen kesämökillä Asikkalassa.

– Isä vietti siellä paljon aikaa tarkkaillen luontoa ja tehden päiväretkiä veneellä Päijänteen saariin. Hänellä oli kamera usein mukana, Jussi Mykkänen kertoo.

Yrjö Mykkäsen terveys säilyi pitkään hyvänä, ja vain viimeiset kaksi vuottaan hän asui itse aikanaan suunnittelemassaan Heikanrinteen palvelukeskuksessa.

Matti Yrjänä (Yrjö) Mykkänen kuoli Forssassa 16. huhtikuuta 2020. FL

Uusimmat

Näkoislehti

29.5.2020

Fingerpori

comic