Lounais-Häme

Kävelykaljasta heiluu häkki

Näpistelyrikokset kerääntyvät herkästi yksittäisille henkilöille, ja näin on myös Forssan seudulla.

Oluen näpistystapaukset ovat poliisin tilastojen mukaan Forssan viidessä lähikunnassa pysyneet alkuvuonna samoissa lukemissa kuin viime vuonna, reilun viidenkymmenen tuntumassa. Suurin osa tempuista menee samojen tekijöiden piikkiin.

-Henkilö kävelee kaksikin kertaa päivässä liikkeeseen, ottaa olutlaatikon kantoon ja kävelee ulos. Se on mennyt ihan piittaamattomaksi. Ennenhän puhuttiin juoksukaljasta, mutta ei tuo enää ole sitäkään, päivittelee rikosylikonstaapeli Jari Suominen.

Nyt poliisin kirjoittamat sakot eivät johda vankilatuomioon. Poliisi voi silti toistuvasti rikoksia tehtailevien tapauksessa viedä sakkojen kirjoittamisen sijasta asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Myös rikoksen kohteeksi joutunut myymälä voi kieltäytyä sakkojen kirjoittamisesta ja vaatia syyteharkintaa.

-Jos on uusi henkilö, jolla ei ole taustaa, niin aluksi pyritään käyttämään lievempiä menetelmiä, kuten sovittelumenettelyä. Lievempiä tekoja jopa rajoitetaan pois tutkinnasta. Jos näpistyksiä alkaa selvästi yksittäiselle henkilölle kertyä useampia, pyrimme tutkimaan niin, että menevät yhtenä nippuna syyttäjälle syyteharkintaan, kertoo rikoskomisario Tomi Repo.

Ongelmana nykykäytännössä on poliisin mukaan käsittelyn raskaus yksittäisten henkilöiden kohdalla. Poliisin esitutkinnassa kestää aikansa, samoin syyttäjän syyteharkinnassa ja lopulta käräjöinnissä. Yhden henkilön tapauksen puinnissa voi mennä jopa kuukausia.

-Itse kannatan yksinkertaisempia kaavoja, kuten sitä vanhaa. Poliisi kirjoitti paikan päällä sakon, joka tarvittaessa voitiin muuntaa vankeudeksi. Sehän oli yksinkertainen järjestelmä, jossa oli ainakin sanktio tiedossa, Repo sanoo.

Laki poliisin antamien sakkojen muuntamisesta vankeudeksi oli lähellä palautua viime vuonna. Sakkojen muuntorangaistusoikeus poliisilla oli viimeksi vuonna 2008. Hallitus kuitenkin perui uudistuksen ja kumosi uuden lain viime lokakuussa ensisijassa taloudellisista syistä. Lakimuutoksen tuomien hyötyjen ei nähty vastaavan 12,4 miljoonan vuosittaista hintaa.

Tällä hetkellä kovan luokan näpistelijät työllistävät jonkin verran tuomioistuimia. Valtakunnansyyttäjänviraston tilastojen mukaan kahden viime vuoden aikana syyttäjälle on edennyt 5 000–6 000 näpistysjuttua vuodessa.

-Kuvio on byrokraattisesti aika raskassoutuinen ottaen huomioon, että kyseessä on rangaistusasteikon lievimmästä päästä oleva seuraamus, arvostelee rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanoyksikön johtaja Juha Hilska.

Sakkovankien määrä on kuitenkin Hilskan mukaan pienentynyt viime vuosikymmenen lopusta noin neljäsosaan. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2015 vapaudesta saapui sakkovangiksi 1203 tuomittua. Lisäksi osa vankeusrangaistusta kärsivistä suoritti myös sakon muuntorangaistusta.

Ongelmana Hilska sakkovankien tapauksessa näkee sen, että pitkän käsittelyruljanssin päätteeksi lasku lankeaa yleensä muille kuin tuomiota kärsiville.

-Kun rikokseen syyllistynyt on tuomittuna vankilassa, ja hänellä on vielä mahdollisuus maksaa sakkonsa, rahat eivät yleensä tule hänen omasta taskustaan. Maksaja voi olla äiti, työnantaja, jopa asianajaja tai sosiaalitoimi. Mielestäni kuvio on ongelmallinen, jos on tarkoituksena saattaa rikoksentekijä vastuuseen tekemisistään, hän toteaa. FL

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic