Lounais-Häme

Kenttäsahurilta saa, mitä kaupasta ei

Pöllit saavat kyytiä Someron Pyölissä maatalon pihamaalla kenttäsahuri Jussi Lepän käsittelyssä. Aamulla sahausta odotti noin 25 kiintokuution verran puuta.

-Sen verran olisi saanut sahattua tässä päivän aikana, mutta jonon jatkoksi on tulossa naapurinkin puita. Saa nähdä, onko urakka tänään valmis. Keskimäärin 15-30 kiintokuutiota pystyy päivässä sahaamaan.

Leppä on työskennellyt sahurina 30 vuotta. Aluksi toisen palveluksessa, sittemmin omiin nimiinsä. Sahaustyöt limittyvät maatilan töiden kanssa luontevasti.

-Sesonki alkaa nyt ja kestää kevätkesälle. Keväällä työt menevät jonkin verran päällekkäin peltotöiden kanssa, mutta aika vähän, koska suurin osa asiakkaistakin on silloin pellolla, Leppä huomauttaa.

Lepän työmaat ovat Somerolla ja lähikunnissa. Sirkkeli siirretään paikalle traktorin voimin, joten satojen kilometrien päähän sitä ei kannata lähteä kuljettamaan.

Kiertävä sahuri on nykypäivänä harvinaisuus. Uusia tulijoita alalle ei käytännössä ole.

-Ei minulla ole esimerkiksi ottaa tähän ketään tuuraamaan. Koneen käyttö on sen verran mutkikasta – on monta asiaa, jotka pitää koko ajan muistaa.

Aikanaan Lepän tullessa alalle työt opittiin tekemällä. Silloin konetta käyttämään tarvittiin kaksi sahuria.

-Peräsahuri, takasahuri, häntämies… Oppipojalla oli monta nimeä, Leppä nauraa.

Apulaitteet ovat helpottaneet työtä siinä määrin, että tätä nykyä koneen käytöstä selviää yksin. Vastaanottavaan päähän tarvitaan kuitenkin asiakkaalta resursseja. Kaksi on minimi, jolla pärjää.

-Purkupäässä homma on fyysisempää. Minun ei tarvitse paljoa nostella, kun vain käyttää apulaitteita. Joskus on nopeuden vuoksi järkevää auttaa vähän käsilläkin, Leppä selittää.

Leppä vastaanottaa puuta sahaukseen myös kotonaan, mutta valtaosa työstä edellyttää sirkkelin siirtämisen työmaalle. Silloin sahurin palveluista saadaan kaikki hyöty irti, kun puutavaraa ei tarvitse kuljettaa kauas.

-Homman taloudellisuus asiakkaalle riippuu ihan siitä, miten sen laskee. Sahauksessa syntyy sivutuotteita, jotka ovat rahanarvoisia ja hyödynnettävissä, jos niin halutaan. Esimerkiksi tältä työmaalta kaikki ylimääräinen menee poltettavaksi.

Leppä kertoo voivansa hyödyntää myös sellaista puuta, joka metsäyhtiöllä menisi sellukattilaan.

-Niillä on kovat laatuvaatimukset. Olen joskus sanonut, että täällä sahataan sellaista puuta, mitä metsäliitto ei osaa, Leppä virnistää.

Erikoistavara on kenttäsahurin valttikortti. Rautakaupassa pisin lautatavara on tyypillisesti 6-metristä, kun kenttäsirkkelillä saadaan sahattua kymmenmetristä tavaraa, ja sen ylikin.

Leppä painottaa olevansa asiakaspalveluammatissa. Asiakkaan sana painaa eniten.

-Se on asiakkaan halusta kiinni, miten tarkkaan puu käytetään. Mielelläni teen täysisärmäistä tavaraa.

Metsänhoidon nykytilasta sahurilla olisi muutama sana sanottavanaan. Olennainen tiivistyy kuitenkin autovertaukseen.

-10 000 euron autoa kyllä puunataan ja huolletaan, mutta 100 000 euron metsä voidaan jättää oman onnensa nojaan, Leppä vertaa. FL

Uusimmat