Forssassa Eteläisellä Puistokadulla on tänä syksynä osana tienparannusta valmistettu ajotien pinta ns. hiljaisella asfaltilla, joka vaimentaa rengasmelua. Kadulla on uutta pintaa Rautatienkadun risteyksen ja Yhtiönkadun välillä.
Hiljaista asfalttia kokeillaan Forssassa nyt ensi kertaa. Kaupunki odottaa palautetta, tepsiikö konsti liikennemeluun.
Hiljainen asfaltti on pienirakeisempaa, tiiviimpää ja joustavampaa kuin normaali asfaltti, mikä vähentää päällysteestä syntyvää rengasmelua.
Hiljaisessa asfaltissa kiviaines on normaalia pienempää. Siinä raekoko on 8 millimetriä, kun tavallinen raekoko on 16 milliä.
Kadun päällystänyt forssalainen Asfaltti Alfa valmisti kyseisen päällystemassan Päällystealan neuvottelukunnan (PANK) normien mukaisesti. Asfaltti Alfan toimitusjohtaja ja työpäällikkö Mikko Palmroos toteaa kokemuksellaan, että hiljaisen asfaltin kysyntä on marginaalista.
Eteläisen Puistokadun hiljaisessa asfaltissa on käytetty samaa kivimastiksiasfalttia (SMA) kuin Forssan Yhtiönkadulla mutta pienemmällä kivikoolla. SMA-massa on puolestaan kestävämpää ja myös kalliimpaa kuin tavallinen asfalttibetoni (AB-massa). SMA-massassa on karkeaa ja hienompaa kiveä sekä seassa kuitua, joka sitkostaa massan.
Jos jotain kuuluu, kaupunki kuuntelee
Forssan kaupungin maanrakennusmestari Eero Seppänen arvioi, että SMA-massan ansiosta hiljaisen asfaltin pitäisi kestää kulutusta paremmin kuin tavallinen AB-massa, vaikka on vähän arvokkaampaa. Kiviaineksen pienen raekoon ansiosta hiljaisen asfaltin lopullinen kesto on tosin vielä arvoitus.
– Hyvässä uskossa ja odotuksessa ollaan, että sekin olisi kestoltaan parempaa, Seppänen sanoo.
Kaupunki toivoo myös kuntalaispalautetta osoitteeseen katuposti@forssa.fi.
– Jos hiljaisesta asfaltista jotain kuuluu, me kuuntelemme.
Sopiva aika ja paikka
Eteläinen Puistokatu valikoitui hiljaisen asfaltin kokeilukaduksi, kun kunnostus oli sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa. Kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä toteaa, että päättäjät ja kuntalaisetkin ovat kyselleet, eikö päällystettä kannattaisi kokeilla.
Asfalttia on hyvä testata juuri Eteläisellä Puistokadulla, jolla on vilkasta liikennettä ja liikkuu raskaitakin ajoneuvoja, kun Kauppakadulla ei raskas liikenne enää kulje.
– Olisi varsin hyvä, jos siitä olisi oikeasti havaittavaa hyötyä, Heinilä sanoo.
Parhaillaan mietinnässä ovat Forssan ensi vuoden päällystyskohteet. Hiljaisen asfaltin mahdollista jatkokäyttöä on tarkoitus punnita Forssassa kertyvien kokemusten perusteella ja tapauskohtaisesti. Heinilä toteaa, että jo nytkin joka päällystyskohteessa puntaroidaan käytettävää asfalttityyppiä.
– Emme missään tapauksessa ala tehdä kaikkea tällä. Jos siitä hyviä kokemuksia saadaan, se on vain yksi laatu muiden joukossa.
Alttiimpaa kulumaan
Hiljaisen asfaltin käyttö on Suomessa ollut rajallista. Kiinnostusta hiljaiseen asfalttiin nostatti Hilja-tutkimusprojekti 15 vuotta sitten. Sittemmin monet ely-keskukset selvittivät, millaisiin kohteisiin hiljainen asfaltti voisi soveltua. Potentiaaliset kohteet ovat vilkasliikenteiset asuntokadut.
– Maantieverkolla kriteerit eivät kovin usein täyty, koska nopeusrajoituksen tulisi olla alle 80 kilometriä tunnissa ja asutuksen suhteellisen tiivistä eikä liikennemäärä liian suuri, koska hiljainen asfaltti on alttiimpi kulumaan kuin normaali asfaltti, sanoo kunnossapitopäällikkö Tuomas Vasama Uudenmaan ely-keskuksesta.
– Meillä on yksittäisiä kohteita toteutettu ely-keskuksen alueella Uudellamaalla ja Hämeessä.
Hiljainen asfaltti vähentää Vasaman mukaan parhaiten renkaista syntyvää melua 40–60 kilometrin tuntinopeuksissa asuntoväylillä, jossa on paljon ajoneuvoliikennettä mutta vähän jarrutuksia ja kiihdytyksiä. Kiihdytyksethän lisäävät moottorimelua, johon hiljainen asfaltti ei pure.
Tosin taajamissa on 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Hiljaisen asfaltin hyöty alkaa kadota, kun nopeus nousee 80:n tuntumaan ja yli. FL
