Lounais-Häme

Kertojat väistyvät, kertomukset säilyvät

Rintamaveteraani Paavo Lehtonen on yksi 38 jokioislaisesta, joiden sota-ajan muistoja on kerätty talteen. Jokioisten Sotaveteraanit ry julkaisi eilen monistekirjan, jolla tarinat siirtyvät jälkipolville.
Vuonna 1925 Kylmäkoskella syntynyt Lehtonen astui palvelukseen huhtikuussa 1934 Tammelan Mustialassa, jossa hän koulutusvaiheen jälkeen vahti sotavankeja.
– B2-miehenä minua ei marssille laitettu, vasemmasta kädestä on sormet pois. Minut osoitettiin lopulta ilmatorjuntakoulutukseen Helsinkiin ja sen jälkeen Helsingin Rysäkarille.
Lehtonen muistelee toisinaan sota-ajan tapahtumia ja kokemuksia.
– Siihenhän ne jutut kääntyvät, jos ollaan ikätovereiden kanssa koolla. Rivit vaan ovat vähentyneet. On hyvä, että näitä tarinoita on kerätty talteen. Saavat nuoremmat sitten lukea millaista se oli. Ei meillä vaihtoehtoa ollut, sotaan oli mentävä. Muuten olisi tullut nappi ottaan, Lehtonen huomauttaa.
Jokioisten yhdistys halusi varmistaa, että paikallisten sodankokeneiden kertomukset säilyvät, vaikka kertojat väistyvät.
– Keruutyön aloittivat noin 20 vuotta sitten Paanan koulun oppilaat. Monet haastatelluista ovat jo nukkuneet pois, yhdistyksen kannattajajäsen Pertti Järvinen kertoo.
Veteraaniyhdistys toivoo, että kertomusten kautta välittyisivät myös arvot sukupolvelta toiselle.
– Sisu, peräänantamattomuus, sitkeys, uskollisuus, toisen kunnioittaminen ja inhimillisyys. Ja sopisi se veljeä ei jätetä -tunnuslause nykypäiväänkin erinomaisen hyvin.
Tarinaa kertovat 9 talvisodan veteraania, 23 jatkosodan veteraania, 2 lottaa ja 1 kotirintamalla palvellut. Tekstit käsitellyt Järvinen ei juuri kajonnut ilmiasuun saati sisältöön.
– Halusin, että siitä välittyy kertojen oma kokemus, oma ääni ja myös paikallinen murre, Järvinen lisää. 
Lehtonen kertoo ajastaan Rysäkarilla näin: ”Helsinkiä ei varsinaisesti montakaan kertaa enää pommitettu, kun minä siellä olin. Kun Kannaksella se kova rytinä alkoi, niin oikeastaan ihan muutama kerta. Vaara oli kyllä aina olemassa. 
Ja kävihän ne jonkun kerran siinä Rysäkarilla, mutta mereenhän ne pommit putosi. Ei siinä meikäläisillä vaaraa ollut. Päästin suojaan, kun yleensä valoisaan aikaan ne tuli. Pimeän aikaa täytyi saada lentokoneisiin suunta valonheittimillä, että tykistö näki mihin ampua.”
Lehtosen lisäksi monisteessa muistelevat Tauno Aalto, Kaarlo ja Aino Aaltonen, Antti Eerikäinen, Martti Hakala, Lauri Heinonen, Kaino Heinämäki, Kaarle Holmberg, Irja Huokuna, Erkki Hutka, Yrjö Kajander, Sven Erik Kallioinen, Veikko Kauranen, Kalevi Klemelä ja Pentti Klemelä, Toivo Koisti, Lea Korko, Torsti Korko, Jaakko Laitonen, Leo Lehti, Lauri Lehtinen ja Veikko Lehtonen. 
Tarinaansa kertovat myös Urho Lemmetty, Ilmari Lilja, Kaarlo Mäkelä, Eino Mäkinen, Eino Paara, Keijo Raikio, Yrjö Rantanen, Kalevi Rinta-Panttila, Leo Saaristo, Kaino Salminen, Erkki Siirama, Sylvi Soini, Tenho Suokas, Antti Sälli, Tauno Tapola ja Vilho Virta.
Sotiemme veteraanit 2016 -keräys toteutetaan tänään Jokioisilla, Tammelassa ja Somerolla. Kerääjinä toimivat varusmiehet Panssariprikaatista. 

 

Talteen ja luettavaksi
Ensimmäiset Jokioisten rintamaveteraanien haastattelut tehtiin Paanan koulun oppilaiden voimin noin 20 vuotta sitten. Työ jatkui 10 vuotta sitten, kun Jokioisten Sotaveteraanit ry pestasi Markku Ahvon muutamaksi kuukaudeksi haastattelemaan rintamatunnuksen saaneita veteraaneja. Yhdistyksen kannatusjäsenet tekivät viimeiset haastattelut. Viime keväänä Krista Putkonen-Örn kirjoitti tarinat puhtaaksi nauhalta ja Pertti Järvinen stilisoi tekstit. Monistamisesta vastasi Jokioisten kunta. Mukana on 38 muistelijaa.Jokioisten sotaveteraanit kertovat. Jokioislaisten sotaveteraanien haastatteluja -monistetta voi ostaa sihteeri Inkeri Koskelalta 10 euron hintaan. Rintamatunnuksen omaavat jokioislaiset tai heidän leskensä saavat vapaakappaleen. Tuotto käytetään veteraanien hyväksi.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic