Lounais-Häme

KESÄLEHTI: Vitsistä se lähti – Nyt Teemu Aittamaalla on 40 mehiläispesää

Jokioislainen Teemu Aittamaa ei tiennyt mehiläisistä käytännössä mitään vielä reilu kolme vuotta sitten.
Silloin Aittamaan kaveri heitti lähinnä vitsillä ehdotuksen mehiläistarhauskurssille lähdöstä. Mikäpäs siinä, käydään katsomassa, Aittamaa mietti.
– Mehiläiset veivät heti mukanaan. Aloin jo parin tunnin jälkeen etsiä aihetta käsitteleviä kirjoja ja päätin alkaa tarhaamaan, Aittamaa kertoo.

Aluksi mehiläistarhaus oli Aittamaan mukaan “puuhastelua”, puhtaasti harrastustoimintaa. Ensimmäiset pari kesää Aittamaan tarhoilla syntynyt hunaja lähinnä annettiin tutuille “vie mukanasi” -periaatteella. 
Keskiössä oli pelkästään itse touhuaminen mehiläisten parissa.
Viime kesänä Aittamaan harrastus otti seuraavan askeleen, kun hän perusti yrityksen ja alkoi myydä mehiläistensä satoa eteenpäin Korpikuusikon hunaja -nimellä. Loppukesästä Aittamaa kerää mehiläisten tuottaman hunajan, vaivaa sen pehmeäksi ja pakkaa itse käsityönä tekemiinsä lahjapakkauksiin. 
– Olen suunnitellut lahjapakkauksiin varsinaisen laatikon ympärille viiluvanerisen vyötteen, johon haetaan tällä hetkellä myös patenttia. Tavallaan yhdistän tähän samalla päätyöni, paperitekniikan insinööri Aittamaa sanoo.
Suurin osa hänen tuotteistaan menee tällä hetkellä yrityksille, jotka antavat Korpikuusikon hunaja -tuotteita yrityslahjoina. Lisäksi Aittamaa pystytti viime kesänä itsepalvelukioskin Jokioisille.
Pakkauksen lisäksi itse tuotteenkin eli hunajan tulee olla kunnossa, Aittamaa muistuttaa. Loppuvuodesta hän osallistui Suomen Mehiläishoitajien Liiton sadonkorjuuseminaariin, jossa palkittiin Suomen parhaat hunajantuottajat. Kilpailussa oli mukana 89 eri hunajaa neljässä eri sarjassa. Korpikuusikon hunaja voitti aluehunajasarjan.

Nyt Aittamaalla on noin 40 mehiläispesää kahdeksassa eri paikassa Jokioisilla ja Humppilassa. 
Päätyö on edelleen paperialalla, mutta hunajasta on syntynyt mukava sivutyö. Täysammattilaisilla on vähintään lähemmäs sata pesää. 
Yhteensä hunajaa syntynee Aittamaan tarhoilta tänä vuonna 1500–2000 kiloa. 
– Pari pesää meni myös Tampere-talon kattopuutarhaan. Siellä olevat kasvit saivat nyt omat pölyttäjänsä ja ravintola saa oman hunajan, Aittamaa paljastaa.
Aittamaa kertoo, että pesillä tulee käydä vähintään 9–10 päivän välein varmistamassa, etteivät mehiläiset pääse parveilemaan. Parveilu tarkoittaa sitä, että kuningatar eli emo lähtee pesästä mukanaan joukko työmehiläisiä. Vanhaan pesään jää noin puolet työmehiläisistä sekä uusi emo.
– Se ei ole kovin mukavaa, jos puolet työvoimasta lähtee menemään. Yksi pesä vaatii aikaa viikkotasolla ehkä 20 minuuttia, Aittamaa kertoo.

Aittamaa kertoo satsanneensa mehiläistarhoihinsa tuhansia euroja.
– Kaikki on suhteellista. Jos aikoo sikatilalliseksi tai haluaa lampolan perustaa, niin siihen menee satojatuhansia, Aittamaa naurahtaa.
Vaikka Aittamaa aikoo pikkuhiljaa kasvattaa hunajan tuotantoaan ja miettii jossain vaiheessa mahdollisesti jopa täysammattilaiseksi siirtymistä, tärkeintä hänelle tarhauksessa ovat edelleen itse mehiläiset.
– Tykkään älyttömästi niiden kanssa touhuamisesta. Mehiläiset ovat ahkerimpia ja pyyteettömimpiä otuksia maailmassa. Kaikki tehdään yhteisen pesän vuoksi, Aittamaa hehkuttaa. FL