Lounais-Häme Forssa

Keskittyminen syö eväitä pieniltä ruokakaupoilta – Päivittäistavarakauppojen määrä vain laskee mutta lattiapinta-ala nousee

Rakennemuutos on viime vuosina koetellut pieniä päivittäistavaramyymälöitä. Kyyti on ollut kylmää myös Forssan seudulla.
Lopettava K-Supermarket Forssa on ollut Antti Linjan ruokakauppa kymmenen vuotta. Samalla hän on voinut hoitaa apteekkiasiat. Kuva: Tapio Tuomela
Lopettava K-Supermarket Forssa on ollut Antti Linjan ruokakauppa kymmenen vuotta. Samalla hän on voinut hoitaa apteekkiasiat. Kuva: Tapio Tuomela

Päivittäistavarakauppoja oli 2000-luvun alussa Suomessa vielä noin 3700, kun niitä on enää 2800. Vuodesta 2012 vuoteen 2018 lopetti liki 400 kauppaa.

Kato on käynyt maaseudulla ja taajamissa, niin seudun kyläkaupoissa kuin Forssan keskustan pienissä ruokakaupoissakin.

Päivittäistavarakauppa on eri fuusioiden seurauksena keskittynyt. Pienemmät myymälät ovat Forssassakin vähentyneet, ja isoja on noussut.

Myymäläkoot ovat samalla kasvaneet. Myymälöiden yhteenlaskettu pinta-ala on ollut viime vuodet hienoisessa nousussa kauppakadosta huolimatta.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto myöntää, että muutos on ollut varsin raju.

Lue lisää: K-Supermarketin lähtö autioittaa Kartanokeskusta.

Neljästä Siwasta tuli yksi K-market

Myymälöiden määrään ovat vaikuttaneet 2000-luvulla monet yritysjärjestelyt, kilpailun kiristyminen ja lakimuutokset kuten Lidlin tulo, HOK:n ja Elannon yhdistyminen sekä Wihurin ja Tradekan fuusio ja Spar-ketjun pilkkominen. Lisäksi Kesko osti muutama vuosi sitten Suomen Lähikaupan, jolla oli Forssan seudulla käypä markkinaosuus Siwoillaan ja Valintataloillaan.

Forssassakin oli 2000-luvulla parhaimmillaan nauhana neljä Siwaa, joista jäljelle jäi Murronkadun myymälä K-markettina. Sittemmin markkinoita on muuttanut Osuuskauppa Hämeenmaa Salellaan ja Prismallaan.

Merkittävä lakimuutos tapahtui vuoden 2016 alusta, kun liikeaikalaki poistui ja kaupat saivat olla vapaasti auki. Sen jälkeen supermarketsektori on kasvanut voimakkaimmin.

Lakimuutos suosi suurempia

Lakimuutos vei pienempien myymälöiden siihenastisen kilpailuedun. Isot ruokakaupat pystyvät Luodon mukaan tarjoamaan tuotteita pieniä edullisemmin ja olemaan pitkään auki.

– Voisi jopa todeta, että meillä oli aukiololainsäädännön takia keinotekoisesti turhan iso pienten myymälöiden verkosto.

– Kun ajatellaan väestön kehitystä, ikääntymistä ja pienten kotitalouksien määrää, ihan varmasti pienillä myymälöillä on oma roolinsa.

Ruokakauppa on erittäin tärkeä palvelu hyvin monella alueella syrjäseuduista lähiöihin asti.

Arvosta lähikauppaa ajoissa

Ihmiset huomaavat usein lähiruokakaupan arvon vasta siinä vaiheessa, kun sen lopetus kolkuttaa ovella.

– Ikävä tosiasia on se, että ruokakauppa on liiketoimintaa, jonka on oltava kannattavaa pitkällä aikavälillä. Kauppa ei elä pelkällä sympatialla, Luoto summaa.

Ruokakauppa on Suomessa Pohjoismaiden tavoin kovin ketjuuntunutta. Kolmen yrityksen markkinaosuus on yli 80 prosenttia.

Suuruuden ekonomia jyllää. Ruokakauppa vaatii Luodon mukaan hankinnan ja logistiikan tehokkuutta, koska katteet ovat pienet ja liikevaihto suurta.

Pienet kaupat pyrkivät parantamaan kannattavuuttaan erinäisillä lisäpalveluilla. FL

Uusimmat

Näkoislehti

3.8.2020

Fingerpori

comic