Lounais-Häme Forssa

Keskuskoulu vaihtaa jälki-istunnot puhutteluiksi – "Jälki-istunto ei ole tehokas rangaistus"

Keskuskoulussa ei kukaan saa jälki-istuntoa enää ensi syksystä lähtien. Syynä on henkilökunnan ja oppilaiden yhteinen näkemys jälki-istunnon tehottomuudesta.
9-luokkalainen Ada Vali on huomannut, ettei jälki-istunto tehoa oppilaisiin. Hän ei ole itse koskaan jäänyt jälki-istuntoon, mutta on silti sosiaalikasvattaja Jenna Rosenströmin kanssa samaa mieltä siitä, että keskustelu nuoren kanssa on toimivin ratkaisu. Kuva: Lassi Puhtimäki
9-luokkalainen Ada Vali on huomannut, ettei jälki-istunto tehoa oppilaisiin. Hän ei ole itse koskaan jäänyt jälki-istuntoon, mutta on silti sosiaalikasvattaja Jenna Rosenströmin kanssa samaa mieltä siitä, että keskustelu nuoren kanssa on toimivin ratkaisu. Kuva: Lassi Puhtimäki

Forssan Keskuskoulussa ei voi enää ensi syksystä alkaen jäädä jälki-istuntoon.

Jälki-istunnon sijaan koulussa aletaan suosia opettajan ja oppilaan välisiä keskusteluita, joissa selvitetään, miksi lapsi käyttäytyi sääntöjen vastaisesti.

– Olemme sekä henkilökunnan että oppilaiden kanssa todenneet, että jälki-istunto on yksinkertaisesti tehoton. Samat nuoret joutuvat yhä uudestaan jälki-istuntoon, eikä heidän käyttäytymisensä näytä siitä muuttuvan, rehtori Jari Marjamäki sanoo.

Keskuskoulussa on sen sijaan hyviä kokemuksia nuorten kanssa keskustelemisesta.

Keskuskoulun sosiaalikasvattaja Jenna Rosenström kertoo, että nuorilla saattaa ilmetä häiriökäyttäytymistä esimerkiksi yksityiselämässä tapahtuvien muutosten vuoksi.

– Kun keskustelen häiriötä aiheuttaneen nuoren kanssa, voi käydä ilmi, että vanhemmat ovat juuri eroamassa tai toinen vanhemmista on jäänyt yllättäen työttömäksi. Toisinaan perheen stressitilanteet heijastuvat suoraan nuoreen. Joskus keskusteluissa tulee ilmi hyvinkin rankkoja tarinoita.

Rosenström korostaa, että jälki-istunto ei ole ratkaisu nuoren yksityiselämän pulmiin. Parempi ratkaisu on tarjota nuorelle mahdollisuus kertoa asioistaan turvalliselle aikuiselle. Se, että joku kuuntelee ja ymmärtää, voi helpottaa ongelmia ja samalla häiriökäyttäytymistä.

– Olemme aina oppilaan puolella ja hyväksymme hänet ihmisenä, vaikka hän olisikin rikkonut koulun sääntöjä. Tämä on tärkeä periaate, joka tuo myös opettajille auktoriteettia, rehtori korostaa.

Käytännössä jälki-istunnon korvaava käytäntö etenee niin, että sääntöjä rikkova tai tunnilla häiriköivä oppilas jää opettajan puhutteluun. Puhuttelusta tulee merkintä Wilmaan. Jos opettajan puhuttelu ei auta, rehtori käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun. Jos tämänkään jälkeen nuoren käytös ei muutu, otetaan seuraavaan neuvonpitoon mukaan oppilaan vanhemmat.

– Kaikkeen ongelmakäytökseen puututaan tulevaisuudessakin, erityisesti kiusaamiseen. Keinot vain vaihtuvat toisiksi, Jenna Rosenström sanoo.

Rangaistus kiusaamisesta voi olla vaikka se, että kiusaaja joutuu lounastamaan opettajien pöydässä tai istumaan rehtorin kansliassa välitunnit.

Jälki-istunnon jääminen historiaan on osa laajempaa oppilaslähtöistä ajattelua.

Oppilaslähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että oppilaalla pitää olla hyvät oltavat koulussa, ja aikuisten tehtävänä on ymmärtää häntä.

Keskuskoulu onkin yleisesti pärjännyt kouluterveyskyselyissä valtakunnan keskitasoa paremmin. Keskuskoululaiset esimerkiksi kokevat vähemmän kiusaamista ja yleisemmin yhteenkuuluvuutta kuin oppilaat Suomessa keskimäärin.

– Kouluissa olisi hyvä muistaa, että nuoren päähän mahtuu vain tietty määrä kuormaa. Ennen kuin kysyy, onko läksyt tehty, on tärkeää kysyä, mitä kuuluu, Jari Marjamäki sanoo. FL

Fingerpori

comic

Uusimmat