Lounais-Häme

Kevät viipyy ja viljelijä voi vain odottaa

Kevät on versonut Ilkka Karjalan perunapelloilla Tammelassa. Mutta vain yhden muovin ja kahden harson alla.

-Pakkasyöt ja kylmyys ovat hidastaneet todella paljon perunan kasvuun lähtöä. Myöhässä ollaan muutamia viikkoja, eikä paikallista perunaa saada lakkiaisiin.

-Mutta juhannukseksi ehtii ilman muuta, Karjala vakuuttaa.

Lakkiaisperunoita Karjalan pelloilta on saatu viitisen kertaa 20 vuoden aikana. Kerran 90-luvulla mutta muut kerrat ovat viime vuosilta.

Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä mutta Karjala arvioi, että kevät on myöhässä, vaikka tarkasteltaisiin pitempää ajanjaksoa. Kylmä kevät vaikuttaa suoraan perunasatoon.

-Jo nyt voi sanoa, että perunasadosta tulee tavanomaista pienempi. Mukuloiden määrä jää vähäiseksi, koska kevään olosuhteet ovat olleet heikot.

Viljojen kylvö ei ole vielä myöhässä, vaikka 2010-luvulla on totuttu varhaisempiin kylvöajankohtiin. Pari vuosikymmentä sitten äitienpäivä oli tyypillistä kylvöjen aloitusaikaa.

Ilkka Karjalan tilalla kylvöt on viime vuosina aloitettu vapun tienoilla. Kiirettä ei siis ole, mutta sääennusteet mietityttävät.

-Muutama päivä lämmintä ja sitten taas kylmenee. Maa pysyy kylmänä ja itämisolosuhteet pysyvät heikkoina. Jos ei saada lämpöjaksoa, ollaan äkkiä kuun lopulla ennen kuin kylvöt on kylvetty. Mutta en minä huolissani ole. Pakko ilmojen on ennen kesäkuuta lämmetä.

Kylmyyttä suuremmaksi uhaksi Karjala kokee sateet, jotka voivat siirtää pelloille pääsyä pahimmassa tapauksessa viikoilla.

Lounais-Hämeessä ensimmäisenä kylvöpuuhiin ehti tänäkin vuonna ypäjäläinen Simo Mäki. Viime vuonna kevät oli poikkeuksellisen märkä, ja Mäki aloitti kylvöt vasta 2. toukokuuta. Edeltävinä vuosina Mäki pääsi pelloille huhtikuussa, jopa 20. päivän tienoilla.

Tänä vuonna Mäki laittoi kylvökoneen traktorin perään keskiviikkona 3. huhtikuuta.

-Kyllä siemen maassa säilyy, vaikka kylmeneekin, Mäki vakuuttaa.

Kasvintuotannon asiantuntija Vesa Koivula ProAgria Etelä-Suomesta uskoo, että lähipäivinä pelloilla lähinnä muokataan maata kylvökuntoon. Varjoisilla paikoilla on edelleen routaa mutta avomailta routa alkaa olla poissa..

Koivulan mukaan maan lämpötilan olisi hyvä olla kymmenen asteen tienoilla, jotta kylvetty siemen saa hyvän alun. Jos sääennusteet pitävät paikkansa, kylvöjen laajamittaisempi aloitus siirtyy ainakin ensi viikon loppupuolelle.

-Kevätrapsi ja härkäpapu pitäisi saada maahan kahden viikon sisällä, sillä ne tarvitsevat pitkän kasvukauden. Muut viljat kyllä ehtivät.

Sen verran voi jo ennakoida, että kylmä kevät viivästyttää vuoden ensimmäisen nurmisadon korjuuta. Viljelijät aloittelevat lannoittamista, sillä vihreää alkaa vasta nyt nousta.

-Mutta heti kun lämpenee, alkaa vihertää ja nopeasti, Koivula lupaa. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic