Lounais-Häme Forssa

Kiinteistökulut karkaavat korkealle – Forssalaiskerrostalot ovat maksuiltaan vertailun kalleimmassa kolmanneksessa

Asumisen kustannusten nousu hirvittää kiinteistönomistajia.
Kiinteistöliiton selvitys paljastaa kiinteistökustannusten kovan nousun yhden vuosikymmenen aikana Forssassa. Kuva: Lassi Puhtimäki
Kiinteistöliiton selvitys paljastaa kiinteistökustannusten kovan nousun yhden vuosikymmenen aikana Forssassa. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kerrostaloasumisen kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat Kiinteistöliiton indeksitaloselvityksen mukaan nousseet tänä vuonna noin 1 prosentin, kun edellisenä vuonna nousua kustannuksissa oli keskimäärin noin 2,5 prosenttia.

Pitkäaikainen tilastointi normikerrostalon kiinteistöveroista ja erilaisista maksuista paljastaa hurjia kasvulukemia.

Indeksitalossa asumisen kustannukset ovat nousseet Forssassa vuodesta 2009 vuoteen 2020 peräti 65,5 %, kun samaan aikaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat valtakunnallisesti kasvaneet alle 30 prosenttia. Seudulla tulojen kasvu on ollut lähempänä 20 prosenttia.

Suomen Kiinteistöliitto vertaa vuosittain samanlaisten ns. indeksitalojen kustannuksia. Vertailussa on nyt 59 kaupunkia ja kuntaa, joista Hämeenlinnan ja Forssan kerrostalot ovat kuluiltaan kalleimmassa kolmanneksessa. Hämeenlinna on 8:s ja Forssa 19:s. Forssassa varsinkin kaukolämpö ja jätehuolto ovat kuluiltaan keskiarvon yläpuolella.

Tuoreimmassa vertailussa kustannuskärjessä ovat Rovaniemi, Savonlinna ja Vihti. Kustannuksiltaan huokeita kuntia ovat Kempele, Kokkola ja Raahe.

 

 

”Tämä on mahdoton yhtälö”

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen hallituksen jäsen ja Forssan Isännöinnin ja Kiinteistönvälityksen isännöitsijä Rami Tervomaa toteaa, että asumisen kustannusten nousu on saatava kuriin.

– Suuntaus on koko ajan ollut se, että asumisen osuus kaikista kotitalouden kustannuksista on kasvanut. Ei tämä voi jatkua ikuisesti näin päin.

– Tämä on mahdoton yhtälö. Ei asumista yksinkertaisesti voi koko ajan kurittaa lisää ja lisää.

– Aika paljon on keskusteltu kiinteistöveron korottamisesta, että sitä kautta saadaan lisää verotuloja. Jos kaikki muut maksut ovat nousseet ja lähdetään vielä lisäämään kiinteistöveron osuutta, kohta asuinhuoneistotkin tyhjenevät.

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt viestii päättäjille, ettei auta lähteä kiristämään kiinteistöveroruuvia.

– Asumisen rääkkääminen ei ole kovin hyvä juttu tässä tilanteessa, jossa pitäisi kulutuskysyntää kasvattaa, että pidettäisiin kotimaassa talouden pyörät pyörimässä. Se ei onnistu, jos kaikkien tuloluokkien asumiskustannuksia kiristetään valtiovallan ja kuntien toimesta.

Ei kiinteistöveron nostolle

Asumisen hintaan ei saa Renfeldtin ja Tervomaan mukaan kohdistaa enempää nousupainetta, ei kiinteistöverojen nostolla eikä uusilla perusmaksuillakaan mm. jäte-, vesi- ja energiakuluihin.

Kaukolämmön, vesihuollon, kiinteistöveron ja jätehuollon lisäksi asumista rasittavat selvästi nousseet remonttikustannukset ja erilaiset hallinnolliset maksut.

Kustannusten nousu rankaisee kaikkia asumismuotoja samaan aikaan, kun kotitalouksien käytettävissä olevat tulot jatkavat laskuaan. Korotukset valuvat vastikkeisiin ja vuokriin ja kurittavat sitä kautta myös pienituloisia.

Tervomaan mukaan kerrostaloissa pidettiin yli 10 vuotta sitten yllä vielä halpaa vastiketta, kun isoja peruskorjauksia ei ollut vielä tehty. Nyt tilanne on muuttunut. Mittavat peruskorjaukset ja niiden kustannukset lisäävät asukkaiden taakkaa.

Asuinkustannuksia kerrostaloissa nostavat kaukolämmön ohella etenkin jäte- ja vesimaksut sekä kiinteistövero.

Jätekustannukset indeksitaloissa ovat nousseet vertailtavista kustannuksista eniten viime vuoteen verrattuna, keskimäärin kolmisen prosenttia. Jätekustannusten nousu painottui sekajätteeseen ja ekomaksuihin.

Keskimääräinen vesikustannus nousi puolestaan 1,8 prosenttia viime vuodesta. Myös kiinteistöveron osalta suunta oli ylöspäin. FL

Huomio kiinteistökustannuksiin

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppikerrostalon ns. indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.

Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic