Lounais-Häme

Kiinteistöverouudistus on iskemässä omakotiasujien kukkaroon – "Tästä on pakko syntyä iso keskustelu"

Kiinteistöverotuksen uudistus johtaa verorasituksen uusjakoon sekä alueiden että rakennustyyppien välillä. Alustavien tietojen perusteella omakotiasujien suhteellinen maksutaakka kasvaa.

Omakoti- ja rivitaloasujia pelottava kiinteistöverouudistus tekee nyt toista tulemistaan viime hallituskauden mahalaskun jälkeen.

Tämänhetkisten tietojen perusteella uudistuksessa suositaan kerrostaloasuntoja pientalojen kustannuksella. Viime vuonna paljastetussa alustavassa luonnoksessa omakoti- ja muiden asuinpientalojen neliömetrikohtainen yksikköhinta olisi jatkossa 32 prosenttia korkeampi kuin asuinkerrostalojen. Lopullista esitystä työstetään parhaillaan.

Tällä hetkellä kaikkien asuinrakennusten yksikköhinta on sama.

Uudet verotusarvot perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin uudisrakennuskustannuksiin. Rakennusten osuus kiinteistöveroista on noin 80 prosenttia, loput maksetaan tonteista.

Tonttien osalta verotusarvojen päivittäminen johtaa siihen, että kasvukeskuksissa tonttien arvot pomppaavat ja hiipuneilla alueilla laskevat.

– Voidaanko meillä säätää lainsäädäntöä, joka kohtelee eriarvoisesti eri kiinteistöjä ja asuntotyyppejä? Tästä on pakko syntyä iso keskustelu. Ei voi olla niin, että näin iso muutos menisi läpi jonkinlaisena sivulausemainintana, jyrisee Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Hän pelkää, että pientaloasujia kuritetaan kohta kahdella piiskalla.

– Kasvukeskuksissa tonttien verotusarvoja nostetaan huikeasti. Haja-asutusalueilla verotusarvot nousevat jälleenrakentamiskustannusten perusteella.

Savolainen toteaa, ettei uudisrakentamisen hinta heijasta ikähyvityksen jälkeenkään talon todellista arvoa, jos kiinteistö sijaitsee alueella, jolla talokauppa ei käy.

– Toivon, että tällaisen uudistuksen hyväksyminen olisi vaikeaa kaikkien puolueiden poliitikoille. Tässä tulee punnittavaksi jo perustuslaillisiakin kysymyksiä asukkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta. En usko, että läheskään kaikki päättäjät ovat vielä tietoisia uudistuksen sisällöstä. Tämä on sillä tavalla taitavasti rakennettu, hän pohtii.

Valtiovarainministeriö on pitkin matkaa korostanut, ettei uudistus tähtää kiinteistöverokertymän kasvattamiseen ja että verotusarvojen nostoa kompensoidaan veroprosenttien laskulla. Kunnilla on toki jatkossakin mahdollisuus kiristää kiinteistöverotusta.

Yksittäisten veronmaksajien kannalta olennaisinta on, kuinka verorasitus jakautuu uusiksi eri kiinteistöjen, alueiden ja rakennustyyppien välillä.

– Näitä asioita arvioidaan kokonaisuutena. Käsitykseni on, että poliittisella tasolla suurin huoli koskee juuri omakotiasujia. Mutta katsotaan nyt, miten tässä loppujen lopuksi käy, sanoo lakiuudistusta valmisteleva lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä.

Uusien verotusarvojen perusteita laaditaan rakennusten osalta Tilastokeskuksessa ja tonttien osalta Maanmittauslaitoksessa. Valmista pitäisi tulla vielä tämän vuoden aikana.

– Sen jälkeen aletaan tehdä vaikutusarvioita ottaen huomioon hallitusohjelmakirjaukset. Tavoitteena on tehdä uusi lausuntokierros ensi keväänä. Poliittisia päätöksiä tarvitaan luullakseni jo ennen sitä, Vanhanen sanoo.

Hallitusohjelmassa linjataan, ettei tuleva kiinteistöverouudistus saa johtaa kenenkään kohdalla ”kohtuuttomiin muutoksiin”, ja luvataan selvittää, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan huomioida kiinteistöveron noustessa.

Tonttien hinta-alueiden muodostamista johtava yli-insinööri Ari Tella Maanmittauslaitoksesta ei avaa lopputulosta vielä mitenkään vaan tyytyy vain vahvistamaan, että projekti on pitkällä ja valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Vaitonainen on myös tilastopäällikkö Paula Paavilainen Tilastokeskuksesta. Hän ei kerro, ollaanko verotuksen painopistettä yhä työntämässä viimevuotisen lähtökohdan mukaisesti kerrostaloista pientalojen suuntaan.

– Hinnoittelutyö on vielä kesken mutta valmistuu syksyn aikana. En voi tässä vaiheessa sanoa asiasta enempää.

Verouudistukseen kytkeytyvä rakennusluokituksen uudistaminen on jo tehty.

Joulukuun alussa kiinteistöverouudistuksesta järjestetään Säätytalossa seminaari, jossa sen tilannetta avataan tarkemmin.

Viime vuonna uudistusta yritettiin ajaa eteenpäin kahdessa osassa ja tästä johtuen pahasti keskeneräisenä, mutta eteneminen tyssäsi jo lausuntokierroksen poikimaan kritiikkiin. Tällä kertaa koko paketti käsitellään kerralla.

Uusien verotusperusteiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022. FL

Kova pala kansanedustajille

Jos kiinteistöverouudistuksen peruspalikat pidetään ennallaan, luvassa lienee poliittinen metakka ja hallitusrivien rakoilua. Omakoti- ja muiden pientaloasujien kurittamisen luulisi olevan kova pala kansanedustajille yli puoluerajojen – varsinkin tilanteessa, jossa asumisen ja elämisen kustannukset ovat muutenkin nousussa.

Tonttien vanhentuneiden verotusarvojen päivittäminen on kiistatta perusteltua, mutta miksi kiinteistövero pitäisi sitoa uudisrakentamisen hintaan ja asettaa eri asumistavat eriarvoiseen asemaan suhteessa toisiinsa? Se on puhdas poliittinen valinta, joka tulisi pystyä perustelemaan jotenkin myös äänestäjien suuntaan.

Omakotiasumisesta on toki ”sakotettu” ennenkin, esimerkkinä korotettu varainsiirtovero.

Hallitusohjelman maininta kohtuuttomien korotusten estämisestä kertoo, että puolueet ovat hyvin tietoisia kiinteistöverouudistuksen suurimmasta ongelmasta. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka hurjimpia lisälaskuja aiotaan käytännössä rajoittaa.

Uudistuksen kinkkisyydestä kertoo sekin, että sitä on valmisteltu jo ällistyttävät kahdeksan vuotta.

Uusimmat

Näkoislehti

5.7.2020

Fingerpori

comic