Lounais-Häme Forssa

Kiire ja tehokkuusvaatimukset heikentävät työelämää – "Henkinen jaksaminen on aika iso asia"

Jopa puolet Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenistä on viimeisen vuoden aikana ollut huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen, SAK:n Hyvän työn mittari -tutkimus kertoo.

Tutkimuksen mukaan työelämää heikentävät etenkin kiire ja työnantajan asettamat tehokkuusvaatimukset.

SAK:n tutkimukseen vastanneista 50 prosenttia oli ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen, mikä oli 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014. Vastaajista 40 prosenttia koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2014.

SAK:n Forssan seudun paikallisjärjestön puheenjohtaja Janne Nieminen (vas.) kertoo, että etenkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaikuttavat moniin.

– Henkinen jaksaminen on aika iso asia. Koen ja näen, että sen suhteen tilanne on selvästi huonontunut. Tähän vaikuttavat esimerkiksi epävarmuus töissä ja työsuhteen laatu, Nieminen sanoo.

Nieminen on myös huolissaan siitä, että kun työntekijä on menettänyt väliaikaisesti työkykyään, nykyään usein työterveyshuollon kautta pyritään löytämään ainakin korvaavaa työtä liian nopeasti.

Siihen, miten paljon työntekijä oli pois töistä oman sairauden vuoksi kyselytutkimusta edeltävänä vuonna, vaikutti työpaikan laatu. Kun hyviksi koetuissa työpaikoissa 46 prosenttia työntekijöistä oli vuoden aikana pois töistä sairauden takia, huonoiksi koetuissa työpaikoissa luku lähes tuplaantui (84 prosenttia).

Huonoiksi koetuissa töissä sairastettiin myös pidempään. Kun huonoissa töissä yli kolmasosa oli sairaana yli 20 päivää, hyvissä töissä määrä oli alle kymmenes. Yi puolet hyvissä töissä olleista ei edeltävänä vuonna ollut ollenkaan poissa töistä oman sairauden vuoksi.

– Tutkimustulokset heijastavat sinänsä itsestään selvää asiaa. Jos asiat ovat työpaikalla kunnossa, jaksavat ihmiset olla kauemmin työelämässä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kertoo.

Hyvän työn mittarissa on kaksi ulottuvuutta, joista toinen mittaa työelämän perusasioita ja toinen työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Molempia mitataan pisteillä yhdestä sataan. Työelämän laatua voi kuvata huonoksi, jos se alittaa 51 pistettä. Hyvänä työtä voi pitää, jos se ylittää 81 pistettä. Keskinkertaisena työelämää voi pitää, jos pisteytys jää 66:n ja 80:n välille. Kun pisteet alittavat 66, työtä voi pitää melko huonona.

– Tänä vuonna kokonaispisteet olivat molemmilla alueilla 66 pistettä, mikä on täysin samat pisteet kuin vuonna 2014. Se tarkoittaa, että työelämän laatu on keskinkertaista ja tuntuu myös pysyvän sellaisena, Antila kertoo.

Hyvän työn mittari 2018 on osa SAK:n työolobarometria, johon haastateltiin 1 202:ta SAK:laisten liittojen jäsentä keväällä 2018. FL

 

Uusimmat