Lounais-Häme Helsinki

Kiire on huono kumppani vauvan kanssa reissaavalle – turvaistuimia ei ole tarkoitettu pitkään yhtäjaksoiseen istumiseen

Kaikissa liikennevälineissä on omat kommervenkkinsa, mutta fysioterapeutin näkökulmasta auto on pitkällä matkalla pienelle lapselle haastavin.
Arkistokuva. Kuva: Heli Nurmi = HN
Arkistokuva. Kuva: Heli Nurmi = HN

Vauva voi parhaillaan olla vaivatonta reissuseuraa, mutta pieni matkalainen tuo kulkemiseen omat rajoituksensa. Jos taivalta taitetaan autolla, fysioterapeutti Jaana Väkevä Kallion perhekeskuksesta Helsingistä kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti riittävään pysähtelyyn.

–  Jos yhtään miettii, että onko tarpeeksi tauotuksia, niin sitten kannattaa ottaa yksi ylimääräinen tauko, hän toteaa.

Vauvalle ja taaperolle tarkoitetut istuimet eivät juuri mahdollista liikehtimistä, eikä niitä ole tarkoitettu pitkään yhtäjaksoiseen istumiseen. Tuntien paikallaan olo ei ole selkärangan kannalta ergonomista.

–  Jos ajelee täältä (pääkaupunkiseudulta) pohjoiseen asti, niin saa pitää aika monta taukoa, Väkevä toteaa.

Kovin tarkkaa ohjeistusta pysähtelyn tiheyteen Väkevä ei halua antaa. Hän kuitenkin sanoo, että vauvan nukkuessa saattaisi itse lähteä joidenkin tuntien matkanteon jälkeen jopa herättelemään lasta.

–  Joku kolme tuntia on jo aika pitkä aika.

Herättelyn tarve riippuu kuitenkin kokonaismatkan pituudesta sekä lapsen iästä; mitä pidempi matka ja pienempi vauva, sitä enemmän taukoja tarvitaan.

–  Tauolla tärkeää on, että lapsi nostetaan istuimesta ylös. Parasta olisi, jos asentoa pääsisi silloin vaihtamaan niin vapaasti kuin mahdollista.

Leikkivaunu on junamatkan pelastus

Fysioterapeutin näkökulmasta auto on liikennevälineistä sikäli hankalin, että siinä lapsi pääsee liikkumaan kaikkein vähiten. Silti muissakin matkustustavoissa on haasteensa.

Helsinkiläisen Itäkadun neuvolan osastonhoitaja Raija Saavalainen-Kourula mainitsee junan eduksi erityisesti autoa vapaammat liikkumismahdollisuudet ja leikkivaunun, jossa etenkin jo taaperoiän saavuttanut saa ajan kulumaan mukavasti.

Saavalainen-Kourula kuitenkin huomauttaa, että junan penkki on aikuiselle suunniteltu ja siten lapselle epäergonominen.

–  Istumisasennon löytäminen on lapselle hirveän hankalaa. Jos lapsi on levoton junassa, se useimmiten johtuu siitä, että hänen on vaikea istua siellä, hän sanoo.

Imetys auttaa korvakipuun lentokoneessa

Myös lentokone on vauvan kanssa matkaavalle vaihtoehto. Saavalainen-Kourulan mukaan vauva voi lentää periaatteessa jo kahden vuorokauden iässä, joskin passin puute voi muodostua ongelmaksi.

Alle kaksivuotiaat matkustavat lentokoneessa usein sylissä. Tällöin lapsi saa nousujen ja laskujen varalle lisävyön, joka kiinnitetään häntä sylissään pitävän aikuisen vyöhön. Ainakin pitkillä matkoilla vauvaikäiselle voi myös löytyä paikka penkin eteen kiinnitettävästä kopasta.

Korvakipu voi aiheuttaa epämukavuutta lennoilla koneen noustessa ja etenkin laskiessa.

–  Imettäminen tai juottaminen auttaa, sillä nieleminen helpottaa paineen tunnetta, Saavalainen-Kourula sanoo.

Lennon aikana tarvittavat purkkiruuat ja maidonvastikkeet voi ottaa mukaan käsimatkatavaroissa, kunhan ne ovat alkuperäispakkauksessa. Saavalainen-Kourula huomauttaa, että joillain lennoilla voi myös tilata lapsille erityisesti heille suunnitellun ruuan.

Saavalainen-Kourula suosisi pienten lasten kanssa matkustaville joko päiväunien aikaan osuvia lentoja tai kaukolentojen osalta yölentoja. Silloin lapsen rytmi pysyy ja parhaassa tapauksessa lento vierähtää ohi unessa.

–  Pitkät yölennot ovat loistavia, kun niillä pääsee aika pian nukkumaan.

Matka pienen kanssa on lopulta aina yllätys

Saavalainen-Kourula huomauttaa, että uusi ympäristö ja äänet voivat olla lapselle hyvinkin pelottavia. Lapsen kanssa matkaamiseen kuuluukin aina arvaamattomuutta.

Jokainen reagoi omalla tavallaan.

–  Lapset voivat eri tilanteissa reagoida hyvin yllättävilläkin tavoilla – sen sitten näkee, kun sen oman lapsensa kanssa matkustaa, Saavalainen-Kourula sanoo.

Rokotukset selvitettävä jo kuukausia ennen matkaa

Vauvan tai taaperon kanssa matkaavan on tärkeä selvittää, mitä rokotuksia matkakohteessa tarvitaan. Tiedot saa omalta terveysasemalta tai neuvolasta.

Tarvittavan suojan saamiseksi lapsen on usein tarve saada yhdestä kahteen rokotusta ennen matkaa, eli rokottaminen on tyypillisesti aloitettava ainakin kolme kuukautta ennen matkan alkua.

Erityisesti matkakohteessa tarvittavien rokotusten lisäksi myös rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita saatetaan suositella aikaistettavaksi matkan vuoksi. Aikaistamisen tarpeeseen katsotaan matkakohteen lisäksi vaikuttavan matkan kesto.

Matkailijan rokotukset hoidetaan terveysasemalla, neuvola puolestaan huolehtii rokotusohjelmaan kuuluvista rokotteista. STT

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic