Lounais-Häme

Kiistelty yrityspatruuna kulki omia polkujaan

Axel Wilhelm Wahrenia pidetään Forssan perustajana, mutta Armas Puolimatkaa on kuvailtu kaupungin rakentajaksi.

Luonnehdinta sopii monessakin mielessä.

Puolimatka kirjaimellisesti rakennutti Forssaan Viksbergin jaTölön. Puolimatka oli myös rakentamassa pohjaa Forssan elinvoimalle tarjoamalla työpaikkoja tuhansille ihmisille alueella.

Puolimatka uudisti koko suomalaista rakennusalaa ja oli muun muassa rakentamassa Suomen ensimmäisiä lähiöitä. Parhaimmillaan Puolimatka työllisti Forssassa ja Humppilassa yli 2000 henkilöä, koko maassa yli 6000 ihmistä.

Armas Puolimatka muistetaan silti ennen kaikkea mielipiteitä herättäneenä persoonana, joka teki päätöksensä oman päänsä mukaan ja loppuun asti kunnolla.

Armas Puolimatka syntyi Turussa ja kuoli Naantalissa, mutta Humppilalla ja koko Forssan alueella oli Puolimatkan elämään merkittävä vaikutus.

Armas Puolimatkan yksinhuoltajaäiti, Turussa asunut Edith, vei Armaksen oman äitinsä, veljensä, veljensä vaimon ja veljentyttärensä luo Humppilaan asumaan. Armas Puolimatkan isän henkilöllisyys ei ole koskaan selvinnyt.

Armas vietti lapsuutensa ja suuren osan nuoruudestaan Humppilassa, jossa poika alkoi tehdä töitä metsissä jo kansakouluikäisenä.

-Isä lähti liikkeelle hyvin köyhistä olosuhteista. Harva on niin tyhjistä noussut niin ylös kuin hän, Armas Puolimatkan poika, turkulainen sijoittaja Rauno Puolimatka sanoo

Rippikoulua varten Armas palasi äitinsä seurakunnan vuoksi Turkuun, jonne hän pian muutti vakituisesti teollisuuskoulua ja rakennusmestarin opintoja varten.

Opintojen jälkeen Puolimatka toimi sodan ajan linnoittajana Ahvenanmaalla. Sodan loputtua nuori rakennusmestari työskenteli Turussa, kunnes siirtyi johtamaan Uudenkaupungin telakan laiturien rakennustyömaata.

Uudenkaupungin työmaalla jälki ja nopeus olivat huipputasolla, ja kehuttu Armas perusti vuonna 1947 oman Rakennustoimisto A. Puolimatka oy:nsä. Yritys levisi nopeasti ympäri Suomen Helsinkiä, Poria, Jyväskylää – ja tietysti Forssaa ja Humppilaa myöden.

Forssaan Puolimatka laajensi vuonna 1962. Vuosien mittaan Forssaan ja Humppilaan perustettiin lukuisia tuotantolaitoksia, joissa tehtiin erilaisia rakennustyömaiden vaatimia tavaroita, osia ja rakennelmia.

-Isä oli muuttamassa suomalaista rakentamiskulttuuria ja -alaa. Hän omaksui paljon asioita ulkomailta ja toi niitä Suomeen, Rauno Puolimatka sanoo.

-Hän aloitti teollisen rakennustuotannon Suomessa. Nimenomaan Rakennusvalmiste Forssassa oli tästä osoitus, hänellä oli ollut vain Turussa Puutyötehdas Tuominen aiemmin. Jos aiemmin keittiön ovet tehtiin säiden armoilla työmailla, isä teetätti ne tehtaalla.

Yksi Armas Puolimatkan menestyksen salaisuus olikin vahva etukeno. Puolimatka etsi koko ajan uusia ja uraauurtavia tapoja rakentaa. Puolimatka esimerkiksi toi Saksasta Suomen historian ensimmäisen torninosturin.

-Iso, punainen nenäni vainuaa konjakin lisäksi hyvin myös alan suhdannevaihtelut, kerrotaan Puolimatkan sanoneen.

-Armas Puolimatka oli hyvin erikoinen tyyppi, mutta haistoi, mihin ollaan menossa, presidentti Mauno Koivisto vahvisti Rakennuslehdessä vuonna 1996.

Toinen syy menestykseen oli suoraviivainen johtaminen. Armas tunnettiin liikemiehenä, joka ei kaihtanut koviakaan otteita. Yhtymäänsä hän johti jopa diktaattorimaisesti.

-Yhtiön hallitus olen minä, tiedetään Armaksen todenneen.

Armas uskalsi silti jakaa vastuuta. Hän palkitsi onnistujia, mutta osasi myös olla kova, jos joku epäonnistui tai muuten petti luottamuksen.

-Hän oli karismaattinen ja ehdoton johtaja, jota henkilökunta arvosti suuresti, Forssassa Puolimatkan yritysten henkilöstöpäällikkönä toiminut Markku Saviniemi sanoo.

-Armas oli ahkera, eikä ollut ikinä lomalla. Ulkomailla reissatessaankin hän aina poikkesi rakennustyömailla, Rauno Puolimatka sanoo.

Menestyksen takana oli varjoja. Puolimatkan maine ryvettyi pahasti 1980-luvun taitteessa, kun vuorineuvos sai kymmeniä syytteitä korkeiden virkamiesten lahjomisesta.

Useimmat syytteistä kuivuivat kasaan tai vanhenivat, mutta 1980-luvun taitteessa Puolimatka todettiin syylliseksikin, ja hän sai ehdollista vankeutta.

Julkisuuskuva kärsi pahasti, mikä luonnollisesti vaikeutti talojen myyntiä.

-Armas Puolimatka syötti ja juotti verojohtajia ja muita virkamiehiä, lennätti heitä ulkomaille, järjesti kalaretkiä ja myi heille asuntoja alihintaan, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa vuonna 1996.

Puolimatka teki usein lahjoituksensa johtajille ja puolueille ohi kirjanpidon. Puolimatkaa syytettiin esimerkiksi 30000 markan antamisesta keskustan vaalityöhön. Kun oikeuden puheenjohtaja kysyi, oliko vuorineuvoksella usein sellainen rahasumma käytettävissä, Armas oli todennut:

-Kyl maar ain sevverra piironkin looras o.

Kommentti kuvastaa hyvin Puolimatkan persoonaa. Hän oli rehevä, ronski ja suorapuheinen hahmo, ja hänestä liikkuu paljon tarinoita, joista osa on tosia, osa epätosia ja osa muunneltuja. Monet tarinoista liittyvät kosteisiin illanviettoihin.

Puolimatka esimerkiksi oli äärimmäisen halukas vääntämään kättä, etenkin haisteltuaan ja maisteltuaan suhdanteiden lisäksi hieman konjakkia.

Kuten yritysjohtajanakin, myös yksityishenkilönä Puolimatka kulki omia polkujaan, eikä juuri muiden mielipiteistä välittänyt. Seurallisena miehenä Armas otti seikkailuihinsa usein mukaan myös ystäviä, tuttavia tai puolituttuja.

Rakennusvalmisteen talonmiehenä ja Puolimatkan autonkuljettajana toiminut Matti Sikiö on kertonut, että kerran “isäntä” oli tullut Kuopiosta aamuyön pikkutunteina peruskiven muurauksesta ja soittanut Sikiölle, että pitäisi tulla syömään Kuopiosta tuotua kalakukkoa ja juomaan viskiä.

Sikiö oli tottunut jo tällaisiin kutsuihin ja paineli aamuyöstä konttorin aulaan syömään kalakukkoa muuraustilaisuudesta mukaan tarttuneella muurauskauhalla. Toisen tuomistaan kalakukoista Puolimatka säästi. Se oli tarkoitettu Turun kaupunginjohtajalle.

24. päivä tammikuuta vuonna 1985 tapahtui Suomen historian siihen mennessä suurin yrityskauppa. Keskusosuusliike Hankkija osti valtaosan Puolimatka-yhtymästä.

Kauppahintaa varjeltiin visusti, mutta esimerkiksi Forssan Lehti uutisoi kaupasta seuraavana päivänä, että kauppahinta lienee 600 miljoonan markan tietämillä. Todellinen hinta paljastui lähes kymmenen vuotta myöhemmin ja se oli vielä suurempi: 715 miljoonaa markkaa.

-Kauppa oli suuri järkytys. Se tyrmistytti koko henkilökuntaa. Oli Armas monta kertaa vihaisena vannonut myyvänsä yrityksen, mutta emme ottaneet niitä puheita vakavasti. Vielä kun Hankkijan taloudellinen tilanne ei ollut kummoinen, Saviniemi sanoo.

Puolimatkan henkilökohtaisen ryvettyneen maineen lisäksi kaupan taustalla oli hänen heikentynyt terveytensä. Armas Puolimatka sai aivohalvauksen Naantalissa vuona 1980, minkä jäljiltä hänen puhe- ja liikuntakykynsä heikkenivät.

Yritys ei myöskään enää tuottanut samaan tapaan kuin aiemmin.

Jälkikäteen ajateltuna Puolimatka myi yrityksensä oikeaan aikaan. Vain muutama vuosi myöhemmin iski lama, joka katkaisi Suomen rakennusteollisuudelta siivet totaalisesti.

-Isällä oli myymisen aikaan luopumisen tuska, mutta asiaa oli viritelty muutaman kerran jo aikaisemmin. Hän oli jo sisäistänyt asian ja kauppojen teon jälkeen hän oli selvästi huojentunut, Rauno Puolimatka muistaa.

Yhtiö oli kuitenkin Puolimatkan tyhjästä rakentama lapsi, jonka jättäminen muiden armoille oli hankalaa.

-Muutama päivä kaupanteon jälkeen isä oli mennyt vielä Forssaan ja laittanut työmaata ja Rakennusvalmistetta kuriin. Joku oli soittanut konttoriin, että tulkaa nyt joku sanomaan, ettei hän voi enää täällä määräillä. “Kyllä kyllä, mutta kun hommat eivät hoidu”, Armas oli vastannut.

Vaikka Hankkija, joka myöhemmin vaihtoi nimensä Noveraksi, meni konkurssiin 1990-luvun alussa, elää Puolimatkan perintö edelleen Forssassa.

Viksbergissä on Armaksen mukaan nimettu Puolimatkankatu, ja 2-tien varrella on muistona Saksasta tuotu Suomen ensimmäinen torninosturi. Museonosturissa on edelleen Rakennustoimisto A. Puolimatka oy:n nimikyltti.

Tärkein perintö lienee kuitenkin konkretian takana. Forssassa on edelleen vaikeidenkin aikojen jälkeen huimasti osaamista, tiloja ja työpaikkoja rakennus- ja tehdasaloilla, mikä juontuu ennen kaikkea Puolimatkan työstä.

Lähteet: Harri Raitis: Armas Puolimatka – Ison rakentajan vahva elämä (2014); Markku Saviniemi: Armas Puolimatka. Legenda jo eläessään (saviniemi.fi, 1.12.2011, luettu 8.6.2017); Rakennuslehti.fi (luettu 8.6.2017).

Armas Puolimatka
1918 syntyi Turussa. Muutti jo lapsuusvuosina Humppilaan, jossa asui enonsa luona.1936 aloitti opinnot Turun teollisuuskoulussa.1943 avioitui Terttu Hellevaaran kanssa. Pariskunta sai neljä lasta: Raija (1944), Raimo (1948), Rauno (1957) ja Riitta (1960).1947 Rakennustoimisto A. Puolimatka rekisteröitiin Turussa.1951 Yritys laajeni ensin Helsinkiin, sitten Poriin ja Jyväskylään.1962 Yritys laajeni Forssaan, kun Puolimatka osti tontin Pilvenmäeltä. 1963 Rakennusvalmiste oy perustettiin virallisesti.1967 Puolimatkalle myönnettiin vuorineuvoksen arvonimi.1975 Puolimatka-yhtymä perustettiin koordinoimaan yhtiöiden toimintaa. Mukana Rakennustoimisto A. Puolimatka, Rakennusvalmiste oy sekä kuusi muuta erillistä yhtiötä. 1979 ja 1983 sai ehdonalaisen tuomion lahjonnasta.1980 sai halvauskohtauksen Naantalissa. Henki säilyi, mutta puhe- ja liikuntakyky vaikeutuivat.1983 yritykselle alettiin salassa etsiä ostajaa.1985 suurin osa Puolimatka-yhtymästä myytiin Keskusosuusliike Hankkijalle (myöhemmin Novera oy). Myöhemmin hinnaksi paljastui 715 miljoonaa markkaa.1989 Armas Puolimatka kuoli 71-vuotiaana Naantalissa.

Uusimmat