Lounais-Häme Lounais-Häme

Kimalaisten lento tämän vuoden osalta pian ohi – Kuningattaret etsivät syksyllä talvehtimispaikkaa

Kesän lopussa pariutuneet kimalaiskuningattaret hakeutuvat talvehtimispaikkoihin syksyllä.
Mantukimalainen (Bombus lucorum) on yksi Suomen yleisimmistä kimalaislajeista. Ahkera pölyttäjä viihtyy hyvin puutarhoissa. Kuva: Johannes Blom
Mantukimalainen (Bombus lucorum) on yksi Suomen yleisimmistä kimalaislajeista. Ahkera pölyttäjä viihtyy hyvin puutarhoissa. Kuva: Johannes Blom

Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Raiskio Jokioisilta arvioi, että loppukesän säät edesauttoivat kimalaisten pariutumista. Heinäkuun loppupuoli oli viileämpi, mutta elokuussa ilmat lämpenivät jälleen.

– Kimalaisten pariutuminen tapahtuu sekä maassa että lennossa, joten sääolot vaikuttavat merkittävästi niiden pariutumismahdollisuuksiin. Sateella ja kylmällä säällä kimalaiset eivät lennä, Raiskio kertoo.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevät syksyt antavat niin sanotusti pidemmän pelivaran kimalaisille, mutta Raiskio arvioi, että tähän mennessä parittelulennot ovat jo ohitse.

Parittelun jälkeen kuningattaret keräävät voimia vielä muutaman viikon ajan ennen kuin etsivät paikan talvehtimiseen. Nuoret kuningattaret hakeutuvat talvehtimispaikkoihin viimeistään ensimmäisten pakkasöiden jälkeen.

 

Raiskion mukaan seuraavan vuoden kimalais- ja mehiläispopulaatioiden siemen sananmukaisesti kylvetään jo edellisenä kesänä. Pelkästään pariutuminen ei kuitenkaan takaa hyvää kimalaisvuotta, vaan myös talvehtimisen onnistuminen vaikuttaa oleellisesti kimalaiskantoihin.

Syyskuun alku on ollut lämmin, joten Raiskio arvioi, että olosuhteet talvehtimisen onnistumisen kannalta ovat toistaiseksi olleet hyvät. Se miten talvi tulee kimalaisia kohtelemaan, on kuitenkin vielä mysteeri.

Kimalaisyhteiskunnissa vain nuoret kuningattaret talvehtivat. Työläiset ja kuhnurit kuolevat syksyllä toisin kuin tarhamehiläisten pesissä, jotka talvehtivat aina yhteiskuntina.

– Keväällä pajunkukissa näkyvät kimalaiset ovat talven yli selvinneitä kuningattaria. Talvesta selviämisen lisäksi tärkeää on se kuinka suotuisa kevät on pesänrakennukselle ja kimalaisyhteiskunnan kehitykselle, Raiskio kertoo.

 

Kimalaisten tapaan myös ampiaisyhteiskunnissa vain kuningattaret talvehtivat. Syksyisin Raiskio kertoo saavansa paljon yhteydenottoja ampiaisten häiriökäyttäytymisestä.

– Ampiaiset lentävät sisälle rakennuksiin, ja jos ulkona laittaa tarjolle esimerkiksi välipalaa, tulevat ampiaiset kiertelemään ympärille. Ne eivät ole varsinaisesti aggressiivisia, vaan tunkeilevia.

Työläisampiaisten poikkeava käytös johtuu siitä, että kuningatar on silloin jättänyt pesän ja siirtynyt talvehtimispaikkaan. Ampiaiset ovat siis ikään kuin kodittomia ja hakeutuvat helpoille ruoka-apajille.

Kimalais- ja ampiaislajien talvehtimiskäytännöt vaihtelevat keskenään. Kimalaiskuningattaret talvehtivat yleensä maan karikekerroksessa ja esimerkiksi ampiaiskuningattaret hakeutuvat usein talojen eristevilloihin talvehtimaan.

Raiskio ei ole kuullut, että kimalaiskuningattarien talvehtimiseen olisi kehitetty omia hyönteishotellejaan. Hyönteishotellit ovat hyönteisten talvehtimiseen ja yöpymiseen suunniteltuja keinopesiä. Suomessa niissä talvehtivat esimerkiksi monet erakkoampiaislajit ja 2000-luvun puolivälissä Suomeen levinnyt rusomuurarimehiläinen Osmia rufa.

– Erakkomehiläiset talvehtivat hyönteishotellien koloissa koteloitumalla. Kimalainen talvehtii kuitenkin kimalaisena, joten hyönteishotellit eivät sovi sille. FL

Bombuksilla on tukeva ja karvainen takaruumis

Kimalaiset (Bombus) on myrkkypistiäisiin kuuluva hyönteissuku, jonka selkeimpiä tunnusmerkkejä on tukeva ja karvainen takaruumis.

Suomessa on tavattu 27 kimalaislajia. Koko maailmassa lajeja on noin 260.

Paksun ja karvaisen ulkomuotonsa vuoksi kimalaiset ovat erinomaisia pölyttäjiä. Esimerkiksi mustikkasato Suomessa on pitkälti kimalaisten pölytystyön varassa.

Kimalaiset elävät huomattavasti hunajamehiläisiä pienemmissä yhteiskunnissa. Enimmillään pesissä on muutamia satoja yksilöitä.

Kimalainen pistää vain harvoin puolustautuessaan. Kimalaiset voivat mehiläisistä poiketen kuitenkin pistää useita kertoja kivuliaasti.

Lähde: www.hyönteismaailma.fi

Uusimmat