Lounais-Häme

Kirjasto kipuilee ahtauden keskellä

Tammelan kirjasto saa kakkospalkinnon, kun vertaillaan kirjastojen pienuutta suhteessa asukaslukuun. Ykkösenä on Mäntsälä.

Tilanahtaus näkyy tilankäytössä: hukkaneliöitä ei ole ja esimerkiksi Miina Sillanpäästä kertova mininäyttely on sijoitettu molemmin puolin käytävää, lehtilukupöydän viereen.

-Neliöitä puuttuu. Hyllyt mahtuvat juuri ja juuri mutta esteettömyys ei toteudu, Tammelan kirjastonjohtaja Soili Ojanen tiivistää.

Kirjaston mahdollinen siirto nousee jälleen keskusteluun vapaa-ajanlautakunnan seuraavassa kokouksessa.

Tarkoituksena on selvittää kirjastotoimelle sopivia olemassa olevia tiloja mutta myös kokonaan uuden kirjastotilan rakentamista. Uusi kirjastorakennus on päätöksenteossa jo kerran hylätty, mutta kaikki vaihtoehdot halutaan tuoda tarkasteluun.

Tilavaihtoehtoina on väläytelty muun muassa kunnantaloa ja FAI:n entisiä tiloja.

Ensi vuoden budjettiin ollaan puolestaan esittämässä suunnittelurahaa, joka kohdentuisi kirjaston siirtämiseen.

Kauko Venhon voi tavata Tammelan kirjastossa lähes joka päivä. Hän on kirjastoon tyytyväinen.

-Pysyy ajan tasalla, kun lukee sanomalehdet.

Myös Pirkko Jauhiaiselle ja Leena Alanderille nykytilat kelpaavat. He kuvaavat itseään kirjaston satunnaiskäyttäjiksi.

-Mutta jos kirjastoa halutaan jollain tavalla kehittää, muutosta tarvitaan, Jauhiainen sanoo.

-Ja jos kirjaston saisi kunnantalolle, olisihan se paikkana parempi. Sinne kun on keskittynyt paljon muutakin, Alander lisää.

Ojasen mukaan toteamukset ovat varsin tavanomaisia.

-Asiakkaat ovat usein aika tyytyväisiä mutta toisaalta tilan huonot puolet näkyvät asiakkaista: lehdenlukijat etsiskelevät paikkaa ja rutistelevat kulmiaan, kun lapset pitävät ääntä.

Mitä Tammelan kirjastosta sitten puuttuu ja mitä lisäneliöillä saataisiin?

Koululaisryhmistä vastaava kirjastonhoitaja Terhi Aura harmittelee ryhmätilojen puutetta, minkä vuoksi ryhmät kokoontuvat yleensä kirjaston ollessa kiinni.

-Myös nuoret kaipaisivat omaa tilaa, Aura toteaa.

-Tässä on nähdäkseni syy, miksi tavoitamme nuoria huonosti, Ojanen lisää.

Se, että seinillä eristetty laajempi, mahdollinen monikäyttötila puuttuu, karsii kirjastotoimen kehittämistä. Se harmittaa kirjaston työntekijöitä.

-Täytyy muistaa, että kirjasto on nykyään paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista.

Mutta lainaamistakin kirjastotoiminta yhä on, ja seinät tulevat siinäkin vastaan.

-Emme saa aineistoa tarpeeksi esille.

Sivistystoimenjohtaja Mari Haapanen näkee kirjaston kunnan käyntikorttina erityisesti kesäasukkaille. Tammelan nykyistä kirjastoa hän pitää täysin alimitoitettuna.

-Meillä virkamiehillä ei ole mahdollisuutta jättää kirjaston tilantarvetta keskustelun ulkopuolelle. Päättävät sitten päättävät, Haapanen summaa.

Kun Ojaselta kysyy suosikkivaihtoehtoa, nostaa hän kärkeen uuden kirjaston rakentamisen. Olemassa olevista tiloista eniten miellyttää kunnantalo jo sijaintinsa vuoksi.

Kunnantalosta tilaa saattaisi löytyä alakerrasta, mikä tarkoittaisi ainakin teknisen toimen sekä entisen sosiaalitoimen siirtoa toisaalle.

Tekninen johtaja Hannu Jalava kertoo, että vanhan tilan saneeraus uuteen käyttötarkoitukseen tarkoittaisi karkeasti parin sadan tuhannen menoerää. Uuden rakentamisessa perään tulee helposti nolla. FL

 

Kirjoista frisbeegolf-kiekkoihin
Tammelan kirjasto on toiminut nykyisissä tiloissa vuodesta 1994 alkaen lyhyttä vesivahingon aiheuttamaa taukoa lukuun ottamatta. Kirjastotoimintaa Tammelassa on ollut vuodesta 1860 alkaen.Kirjastossa on noin 41 000 niteen kokoelma: kirjoja, elokuvia, musiikkilevyjä, nuotteja, cd-rom-aineistoja, karttoja.Asiakkaiden käytettävissä on kolme tietokonetta ja tulostin sekä kopiokone.Erikoisuuksina mainittakoon frisbeegolf-kiekkojen lainaaminen ja kuntosalikorttien myynti yhteistyössä liikuntatoimen kanssa.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat