Lounais-Häme

Kiusaaminen kiusaa koululaisia

Forssan seudun 3–15-vuotiaille lapsille tehtiin helmikuussa kysely, jossa lapset ja nuoret saivat tuoda esiin omia tuntojaan elämästään ja koulunkäynnistään. Kyselyyn vastanneista lapsista Forssan seudulla 54 prosenttia eli 746 on nähnyt ja 36 prosenttia eli 503 lasta kokenut kiusaamista.

Hyvinvointisuunnitelman toteuttajaryhmään kuulunut kehittämispäällikkö Karoliina Kärkkäinen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä myöntää, että lukemat pysäyttivät kokeneen ammattilaisenkin.

-Kiusaaminen nousi niin vahvasti esiin kaiken ikäisillä peruskoululaisilla. Varhaiskasvatuksessa lapset saivat kertoa asioista omin sanoin, siellä kiusaaminen ei noussut esiin, Kärkkäinen kertoo.

Kysely toteutettiin anonyymisti niin, ettei siinä kysytty edes vastaajan sukupuolta. Kärkkäisen mukaan kysely toteutettiin kunnissa vaihtelevalla tavalla, eikä se välttämättä tavoittanut kaikkia. Lapsista noin 50 prosenttia, yhteensä 1993 vastasi kyselyyn, eli kiusattuja peruskoululaisia saattaa olla yli tuhat. Aikuisista vastasi ainoastaan 5,1 prosenttia eli 170 henkilöä.

-Kiusaamisella on laajat lonkerot ja se vaikuttaa myös muihin kuin kiusattuun tai kiusaajaan. Esimerkiksi rinnakkaisluokkakin kokee, kun näkee kiusaamista. Vanhemmillekin kiusaaminen tuo omat haasteensa.

 

Kyselystä selviää, että kiusaaminen on yleisintä 1.–4.-luokkalaisten keskuudessa. Lapsista lähes puolet oli kokenut kiusaamista. Kolme neljästä oli nähnyt kiusaamista ja joka viides ilmoitti kiusanneensa itse. Kyselyyn vastasi 65 prosenttia seutukunnan 1.–4.-luokkalaisista.

Mitä vanhemmiksi tullaan, sitä vähemmän kiusaamista kyselyn perusteella ilmenee. 5.–6.-luokkalaisista noin joka kolmas oli nähnyt ja joka kolmas kokenut kiusaamista. Joka neljäs kertoi kiusaavansa itse.

Yläkouluikäisistä joka kolmas oli nähnyt, mutta enää joka neljäs kokenut kiusaamista. Kiusaajia oli noin viidennes.

Kärkkäinen kertoo, että tätä hieman yllättävää ilmiötä on pohdittu asiantuntijoiden kesken ja siihen on löydetty pari mahdollista syytä.

-Pienet lapset harjoittelevat vielä sosiaalisia taitoja ja saattavat tulkita riidatkin kiusaamiseksi. Tai sitten pahempana vaihtoehtona yläkoululaiset ovat turtuneita kiusaamiseen, eivätkä laske pientä nimittelyä kiusaamiseksi.

 

Osa lapsista kuvaili Kärkkäisen mukaan kiusaamista hyvinkin rehellisesti, jopa he, jotka ovat itsekin kiusaajia.

-Siellä on kaadettu maahan ja tönitty takaisin maahan niin, ettei kiusattu pääse nousemaan. On viety ja piiloteltu tavaroita kuten reppu, nimitelty, suljettu pois porukasta, naurettu luokassa annetuille vastauksille, luotu halveksuvia katseita ja supateltu. Tässä yhteydessä ei kuvailtu, että olisi lyöty, mutta sellaista ilmiötä esiintyy muutamille ikäryhmille tehdyssä kouluterveyskyselyssä.

-Nettikiusaamista esiintyi oletettua vähemmän, Kärkkäinen kertoo.

 

Kärkkäinen toivoo niin lasten vanhempien kuin koulujen henkilökunnankin muistavan, että tämän ikäiset vasta harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja heidän tunteensa heilahtelevat.

-Aikuiset luulevat monesti tietävänsä paremmin kuin nuoret. Kuunnelkaa nuoria, keskustelkaa, selittäkää, olkaa läsnä. Lasten parasta halutaan ja sen eteen on tehty töitä. Kyselyn tulos osoittaa kuitenkin, että joitain asioita on hiottava ja viilattava. FL

 

Kiusaaminen on yleistä kouluissa
Forssan seudun 3–15-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen tehtiin hyvinvointikysely helmikuussa.Kyselyyn vastasi lähes 2000 lasta, joka on noin puolet ikäluokasta seudulla.Vanhempien vastausprosentti jäi viiteen, heitä vastasi 170.Kyselyyn vastasi 1378 peruskoulun 1-9-luokkalaista. Heistä 503 eli 36 prosenttia oli kokenut kiusaamista.Vastaajista 54 prosenttia eli 746 lasta oli nähnyt kiusaamista.Nuorimpien eli 1.–4.-luokkalaisten keskuudessa kiusaamista esiintyi eniten. Alaluokkalaisista lähes puolet oli kokenut ja 75% oli nähnyt kiusaamista.  

Uusimmat