Lounais-Häme

Kohta kelpaa keittää kahvit

Sadan hengen astiasto odottaa liinoihin peitettynä keittiön viereisessä huoneessa pääsyään uusiin kaappeihin.

-Kyllä astioiden takaisinlaitossakin vielä hommaa riittää remontin valmistuttua, Humppilan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Anja Syrjälä toteaa.

Astiastot ovat olleet evakossa keittiössä juhannuksen tienoilta, kun Humppilan työväentalon vanha keittiö purettiin uuden tieltä. Nyt uusi keittiö on jo hyvää vauhtia muotoutumassa.

-Tämä remontti tuli kyllä kipeästi tarpeeseen. Vanha keittiö oli tehty 1970-luvulla ja oli täysin alkuperäinen. Aikaahan tässä oli jo vierähtänyt, Syrjälä sanoo.

Humppilan työväentalon keittiötä remontoidaan osana LounaPlussa ry:n teemahanketta, jossa useampi pienempi remonttihanke on koottu saman sateenvarjon alle.

-Kaikki hankkeet ovat kustannuksiltaan alle 10000 euroa. Tammelassa näitä remppahankkeita on ollut kolme ja täällä Humppilassa kaksi, Syrjälä tietää.

Työväentalon keittiö kokee melkoisen kasvojenkohotuksen. Seinät ja katto saivat uuden maalipinnan, lattiaan asennettiin kosteudenpitävä matto. Uutta ovat myös keittiökaapit ja keittiökoneet, jotka vielä odottavat asentamista. Keittiöön on tulossa astianpesukonekin, jota siellä ei aiemmin ole ollut.

-Astianpesukone on malliltaan sellainen, joita pitopalvelut suosivat, Syrjälä kertoo.

Kone on siksi juuri passeli Humppilassa suositun juhlapaikan virkaa tekevälle talovanhuksen keittiöön.

-Työväentalolla juhlitaan paljon synttäreitä, häitä, ylioppilas- ja rippijuhlia. Talvisin on jonkin verran pikkujouluja. Keittiö on tällaisissa tilaisuuksissa todella tärkeä paikka. Uudessa keittiössä on varmasti paljon mukavampi laittaa ruokaa ja keittää kahvit.

Tositoimiin uusi keittiö pääseekin jo reilun viikon päästä, kun työväentalolla juhlitaan häitä.

-Kaikki on siihen mennessä kunnossa. Astiatkin saamme talkootyönä paikoilleen, Syrjälä hymyilee.

Työväentalo täyttää piakkoin jo sata vuotta. Talo on rakennettu vuonna 1923 ja lukeutuu Humppilan vanhimpiin rakennuksiin.

-Vanha talo on rikkaus, mutta se on myös rasite. Aina on jotakin kuntoon laitettavaa. Kun yhden nurkan saa kunnostettua, toisessa päässä odottaa seuraava kohde, Syrjälä sanoo.

Taloa on peruskorjattu vuosien myötä ja viimeksi talolla toteutettiin mittavampi remontti vuosina 2009–2011, kun kolmivuotisen yli 60000 euron hankkeen aikana talon ulkoista ilmettä kohennettiin.

Hankerahoitus on tärkeää yhdistyksen omistaman työväentalon ja muiden sen kaltaisten kohteiden ylläpidolle.

-Ei tätä taloa olisi työväenyhdistyksen rahoilla milloinkaan saatu kunnostettua, Syrjälä sanoo ja mittailee katseellaan työväentalon salin koivupuista lattiaa. Siinä silmien edessä on luultavasti seuraava kunnostushanke.

-Lattia kunnostettiin vuonna 1982. Hyvänä se on pysynyt, mutta kulumaa on jonkin verran nähtävissä. Lattia pitäisi hioa ja lakata, mutta se on kallista. Jos joskus joku hanke tätäkin varten saataisiin. FL

 

Uusimmat