Lounais-Häme

Kokemattomia vasoja ja kesälaitumelle suuntaavia hirviä – Hirvieläinkolarin vaara vaanii myös alkukesällä

Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa. Kuvituskuva. Kuva: Katariina Filppula
Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa. Kuvituskuva. Kuva: Katariina Filppula

Hirvi- ja peurakolareiden riski kasvaa alkukesästä.

– Kesän kynnyksellä hirvieläinkannat ovat suurimmillaan, kun uusia vasoja on syntynyt eikä metsästys ja luonnollinen poistuma ole vielä verottanut kantaa. Emät myös vieroittavat edellisvuoden vasoja, jolloin ne lähtevät liikkumaan omillaan ja saattavat kulkea pitkiäkin matkoja, kertoo riistasuunnittelija Valto Kontro Uudenmaan riistakeskuksesta.

Eläimet suuntaavat tuoreen ravinnon äärelle, ja etenkin hirvet siirtyvät talvehtimisseuduiltaan kesälaitumille. Onnettomuusmäärissä näkyy toukokuussa etenkin kauriskolareiden määrän kasvu.

– Metsäkauriilla onnettomuuksia voi selittää muita hirvieläimiä aikaisempi kiima-aika. Kaurispukit alkavat etsiä itselleen uutta reviiriä jo kesän alussa, kertoo Kontro.

Hirvieläimet liikkuvat alkukesästä kuten syksyllä: onnettomuuksia voi sattua etenkin aamu- ja iltahämärissä.

Joka kymmenes onnettomuus toukokuussa

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta, joista noin joka kymmenes sattui toukokuussa. Useimmin törmäyksen toisena osapuolena on valkohäntäpeura, toiseksi useimmin metsäkauris.

Vuoden 2019 toukokuussa sattui 1 450 onnettomuutta. Kaikkein vähiten onnettomuuksia kirjattiin helmi-maaliskuussa. Maaliskuussakin tieliikenteessä tapahtui kuitenkin lähes 400 riistaonnettomuutta.

Suurin osa riistaonnettomuuksista vuonna 2019 tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa tapahtui yli puolet kaikista riistaonnettomuuksista. Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes 20 prosenttia koko maan vahingoista. Suurin kasvu onnettomuuksien määrässä oli Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.

Hirvikolarit vähentyneet, peurakolarit lisääntyneet

2000-luvun aikana hirvikolarit ovat vähentyneet, kun taas peuraonnettomuuksien määrä on kasvanut selvästi. Kehitys peilaa eläinkantojen kehitystä.

Valkohäntäpeurakanta on kasvanut jo yli 100 000:n, ja sitä on lähdetty suitsimaan lisätyllä metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan kannan kasvu pysähtyikin viime metsästyskauden myötä. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta vajaalla kolmella tuhannella yksilöllä eli 2,5 prosentilla.

Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa, ja asiantuntija suosittelee myös kytkemään vakionopeudensäätimen pois päältä.

– Säädin voi hidastaa reaktionopeutta, jos jalka on rentona polkimien vieressä. Tällöin jarrutusmatka voi pidentyä, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic