Lounais-Häme Lounais-Häme

Kokkoperinne elää Lounais-Hämeessä – Juhannusta juhlitaan, vaikkei kokkoja saisikaan polttaa

Jos sää sallii, juhannuskokot roihuavat ympäri Lounais-Hämettä
Huhtaan kyläyhdistyksen juhannuskokko rakennetaan talkoovoimin. Jorma Sunabacka näyttää mallia risujen heittämisestä Sinikka Koskiselle, Kalevi Nallille, Jussi Koskiselle ja Juhani Savolaiselle. Kuva: Tuulia Viitanen
Huhtaan kyläyhdistyksen juhannuskokko rakennetaan talkoovoimin. Jorma Sunabacka näyttää mallia risujen heittämisestä Sinikka Koskiselle, Kalevi Nallille, Jussi Koskiselle ja Juhani Savolaiselle. Kuva: Tuulia Viitanen

Juhannuskokon luomasta keskikesän juhlatunnelmasta pääsee nauttimaan tänä juhannuksessa eri puolilla Lounais-Hämettä. Kokon rakentaminen ja sytyttäminen on satoja vuosia vanha perinne.

Varhaisimmat kirjalliset merkinnät juhannustulien polttamisesta ovat peräisin 1600-luvun puolivälistä. Alun perin Itä-Suomesta kotoisin oleva perinne yleistyi kuitenkin vasta 1800-luvulla. Kristillisessä perinteessä juhannusta on juhlittu Johannes Kastajan merkkipäivänä, mutta kokkoja on poltettu jo ennen kristinuskon leviämistä muun muassa kevätpyhinä ja kekrin aikaan.

Juhannuskokon polttamiseen on liitetty paljon uskomuksia ja symboliikkaa. Perinteen on uskottu takaavan onnistunut sato maanviljelyksessä sekä lisäävän niin kotieläimien kuin ihmistenkin hedelmällisyyttä. Leimuavan tulen uskottiin myös karkottavan ja pitävän pahat henget pois kylistä.

Kokkoperinteellä on ollut myös sosiaalinen merkitys. Monessa kylässä kyläläiset rakensivat oman juhannuskokkonsa yhteisön onnen takaamiseksi. Yhteinen kokko rakennettiin useimmiten korkean mäen päälle tai rannalle. Juhannusaattona yhteistä kokkoa tultiin ihailemaan ikään tai säätyyn katsomatta.

Vanhan juhannusperinteen sosiaalinen ulottuvuus on säilynyt ajan saatossa. Monesta Lounais-Hämeen alueella sytytettävistä kokoista vastaavat tänäkin päivänä paikalliset kyläyhdistykset.

Humppilassa juhannuskokon leimusta pääsee nauttimaan jo juhannuksen aatonaattona torstaina Entun lavalla. Huhtaan kyläyhdistyksen järjestämät perinteiset juhannusjuhlat on suunnattu kaikille vauvasta vaariin. Luvassa on kokon lisäksi tanssiorkesterin tahdittamat tanssit sekä runsaasti ohjelmaa lapsille.

– Päätimme ottaa varaslähdön juhannukseen, sillä saamme silloin helpommin talkooväkeä. Olemme myös huomanneet, että moni haluaa viettää aaton rauhassa mökillä eikä sen vuoksi lähde juhannustapahtumiin, Huhtaan kyläyhdistys Ry:n sihteeri Ilkka Heinonen perustelee.

 

Ypäjänkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Tapio Kangasluoman mukaan yhdistyksen juhannusaattona Ypäjänkylän Seuraintalolla järjestämä juhannustapahtuma on yksi vuoden suosituimmista yhdistyksen tapahtumista. Viime vuonna yleisömäärä oli noin 500 henkeä. Tänä vuonna kokko on tarkoitus sytyttää Seuraintalolla iltayhdeltätoista.

– Kokko rakennetaan talkoovoimin. Kaikki kyläläiset voivat osallistua sen kasaamiseen tuomalla kuivaa puutavaraa sen rakennusaineeksi, puheenjohtaja kertoo.

Myös Jokioisilla sytytetään yleisön ihasteltavaksi juhannuskokko aattoiltana iltakymmeneltä. Vaulammin kylätoimikunnan kokko sijaitsee Vaulammintien varrella lähellä Ypäjän risteystä. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Minna Laxin mukaan kokkoperinne on jatkunut Vaulammilla niin kauan, ettei kukaan enää muista, milloin se on alkanut.

– Kokkoa tullaan katsomaan kauempaankin. On hienoa nähdä joka vuosi tienvarren täyttyvän kokkoa katsomaan tulleiden autoista, hän iloitsee.

Kyläyhdistysten lisäksi myös monella leirintäalueella järjestetään juhannusjuhla. Tammelassa sijaitsevalla Venesillan leirintäalueen terassilla raikaa tänä juhannuksena karaoke yleisön pyynnöstä. Leirintäalueen kokko sytytetään juhannusaattoiltana kello 22.

– Meillä on mökit täynnä juhannusviikonloppuna ja leirintäaluekin varmasti täyttyy juhannusjuhlijoista. Kokko syttyy jo iltakymmeneltä, jotta lapsetkin pääsevät ihailemaan sitä, leirintäalueen kahvion esimies Merja Vainio sanoo.

Urjalassa juhannusta pääsee juhlistamaan Taikayö camping-leirintäalueella elävän tanssimusiikin tahdittamana. Myös Urjalassa juhannuskokko roihahtaa iltakymmeneltä.

– Leirintäalue sijaitsee järven rannalla, joten olemme halunneet tarjota kävijöillemme perinteisen suomalaisen juhannusmaiseman. Kokko yksinkertaisesti kuuluu juhannukseen, leirintäalueen yrittäjä Sanna Leino summaa.

Juhannussäällä on suuri rooli kokkoperinteen vuosittaisessa jatkumossa. Kokot sytytetään eri puolilla Lounais-Hämettä, jos sää sallii. Mikäli alueella on juhannuksena voimassa metsäpalovaroitus, kokot jäävät kuitenkin sytyttämättä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic