– Oli jo aikakin, että tästä älähdetään kovaan ääneen. Eläinten ruhonosia tuodaan Suomeen Euroopasta, mutta kotimaiset kateenkorvat, kielet ja maksat menevät epämääräisten perustelujen ja valvontasyiden takia tuhottaviksi. Se on täysin pöyristyttävää, jyrähtää Tammelassa Vekkilän museotilalla muun muassa lampaita ja ankkoja kasvattava Kristiina Liinaharja.
Suuri joukko suomalaisia keittiöalan ammattilaisia julkaisi torstaina julkilausuman, jossa vedotaan Ruokavirastoa sallimaan kaikkien kotimaisten eläinten ruhonosien käyttö ruuanvalmistuksessa. Viranomaisten tulkinnat ruhojen tarkastusprosessista ja ruokaturvasta vaihtelevat, ja nykytilanteessa prosessi on käytännössä monelle liian kallis.
Kielletyt osat tuodaan muista EU-maista
Tällä hetkellä kokit päätyvät ostamaan kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhon osat muista EU-maista, missä ei julkilausuman mukaan ole Suomen ruokakulttuurin, kestävän kehityksen tai maaseudun elinkeinojen näkökulmasta järjen hiventä.
Kristiina Liinaharja allekirjoitti vetoomuksen välittömästi. Liinaharjan mukaan esimerkiksi se, ettei esimerkiksi kotimaisia karitsan kieliä voida hyödyntää, ei ole suuri taloudellinen kysymys, vaan eettinen.
– Jos tarkoitus on torjua hävikkiä ja edistää eettistä eläintuotantoa, tämä on järjetöntä. Hävikkiä ei synny ainoastaan kotitalouksissa ja työmaaravintoloissa, vaan jo tuottaja tai teurastamo joutuu hävittämään harvinaisia herkkuja, kuten sisäelimiä. Se on synti ja häpeä.
– Toivon, että erinomainen avaus tuottaisi reippaan keskustelun siitä, mitä me oikeasti syömme.
Kotimaiset karitsan kielet heitetään menemään
Karitsan kielet ovat ongelmallinen tuote myös urjalalaiselle Paijan tilateurastamolle.
– Meillä on suomalainen työvoima, jonka kanssa on mahdotonta tehdä karitsan kielen irrotus lakisääteisesti niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Laki kyllä sallii kielen irrotuksen, mutta käytännössä homma on niin työläs, ettei tuottajilla ole varaa maksaa siitä, Henna Paija kertoo.
Paijan mukaan laki muuttui joitakin vuosia sitten. Muutos tehtiin listerian torjumiseksi.
– Säälihän se on, että me heitämme kotimaiset karitsankielet menemään, ja samaan aikaan Suomeen tuodaan ulkomailta kieliä, joiden irrotustapaa ei tiedä kukaan.
Mitä tulee valvontaan ja lain erilaisiin tulkintoihin, on Urjalassa tilanne Paijan mukaan hyvä.
– Meillä on todella pätevät valvojat, jotka osaavat lukea lakia niin kuin se on tarkoitettu. He lähtökohtaisesti mahdollistavat toimintamme, eivät haittaa sitä. Muiden alueiden pienteurastamoyrittäjien kanssa jutellessa on käynyt ilmi, että joillakin alueella on todella ihmeellisiä tulkintoja, ja ne vaihtelevat paljon.
Keittiöammattilaisten julkilausuman ovat käynnistäneet helsinkiläisen Gastro Cafe Kallion ravintoloitsija Kare Karhu ja Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Nimien kerääminen julkilausumaan jatkuu lähiviikkojen ajan. FL
“Pitäisi olla eettisesti ja ekologisesti itsestäänselvyys”
Ravintola Vispilän yrittäjä Krista Mänttäri aikoo liittyä keittiöammattilaisten vetoomuksen allekirjoittajiin. Mänttärin mukaan Vispilässä eläinten eri ruhonosia on saatu paikallisilta tuottajilta hyvin, mutta kaikkialla tilanne ei ole yhtä auvoisa.
– Pitäisi olla eettisesti ja ekologisesti itsestäänselvyys, että ihan koko eläin kuonosta häntään hyödynnettäisiin. Näin on aiemmin ollut ja niin sen pitäisi olla nytkin. Lain tulkinnan pitäisi olla yhtenäistä kaikkialla.
Vispilä on brändännyt itseään pienten lähituottajien käyttäjäksi. Ruokalistalta löytyy aina naudan maksaa, toisinaan naudan kieltä, ankan rasvaa tai koipia. Karitsan kieltä on hankittu muutamiin erikoistilanteisiin.
– Luuydin on sellainen raaka-aine, jota on tehnyt mieli ottaa listalle, mutta vielä en ole sitä tehnyt. Se on suuri kansainvälinen herkku. Hullun lehmän taudin aikaan sen käyttö oli kielletty, ja monelle on jäänyt sellainen mielikuva, ettei sitä vieläkään saisi syödä.
Mänttäri pitää keskustelunavausta tervetulleena myös ruuan alkuperän kannalta. Mänttärin mukaan kuluttajat ovat koko ajan valveutuneempia sen suhteen, mistä heidän syömänsä ruoka on peräisin.
