Lounais-Häme Lounais-Häme

Koko eläin hyötykäyttöön ja lautaselle – Keittiöammattilaisten vaatimus kotimaisten ruhonosien käytön sallimisesta saa tukea Lounais-Hämeestä

Suuri joukko suomalaisia keittiöammattilaisia älähti: kaikki kotimaiset ruhonosat saatava hyödyntää ruuanvalmistuksessa.
Vekkilän museotilalla pääasiassa lampaita kasvattava Kristiina Liinaharja on iloinen, että keittiöala karjaisi tuottajien puolesta. Hän toivoo julkilausuman saavan aikaan reipasta keskustelua ruuan alkuperästä. Kuva: Tapio Tuomela

– Oli jo aikakin, että tästä älähdetään kovaan ääneen. Eläinten ruhonosia tuodaan Suomeen Euroopasta, mutta kotimaiset kateenkorvat, kielet ja maksat menevät epämääräisten perustelujen ja valvontasyiden takia tuhottaviksi. Se on täysin pöyristyttävää, jyrähtää Tammelassa Vekkilän museotilalla muun muassa lampaita ja ankkoja kasvattava Kristiina Liinaharja.

Suuri joukko suomalaisia keittiöalan ammattilaisia julkaisi torstaina julkilausuman, jossa vedotaan Ruokavirastoa sallimaan kaikkien kotimaisten eläinten ruhonosien käyttö ruuanvalmistuksessa. Viranomaisten tulkinnat ruhojen tarkastusprosessista ja ruokaturvasta vaihtelevat, ja nykytilanteessa prosessi on käytännössä monelle liian kallis.

Kielletyt osat tuodaan muista EU-maista

Tällä hetkellä kokit päätyvät ostamaan kotimaisessa tuotannossa kielletyt ruhon osat muista EU-maista, missä ei julkilausuman mukaan ole Suomen ruokakulttuurin, kestävän kehityksen tai maaseudun elinkeinojen näkökulmasta järjen hiventä.

Kristiina Liinaharja allekirjoitti vetoomuksen välittömästi. Liinaharjan mukaan esimerkiksi se, ettei esimerkiksi kotimaisia karitsan kieliä voida hyödyntää, ei ole suuri taloudellinen kysymys, vaan eettinen.

– Jos tarkoitus on torjua hävikkiä ja edistää eettistä eläintuotantoa, tämä on järjetöntä. Hävikkiä ei synny ainoastaan kotitalouksissa ja työmaaravintoloissa, vaan jo tuottaja tai teurastamo joutuu hävittämään harvinaisia herkkuja, kuten sisäelimiä. Se on synti ja häpeä.

– Toivon, että erinomainen avaus tuottaisi reippaan keskustelun siitä, mitä me oikeasti syömme.

Kotimaiset karitsan kielet heitetään menemään

Karitsan kielet ovat ongelmallinen tuote myös urjalalaiselle Paijan tilateurastamolle.

– Meillä on suomalainen työvoima, jonka kanssa on mahdotonta tehdä karitsan kielen irrotus lakisääteisesti niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Laki kyllä sallii kielen irrotuksen, mutta käytännössä homma on niin työläs, ettei tuottajilla ole varaa maksaa siitä, Henna Paija kertoo.

Paijan mukaan laki muuttui joitakin vuosia sitten. Muutos tehtiin listerian torjumiseksi.

– Säälihän se on, että me heitämme kotimaiset karitsankielet menemään, ja samaan aikaan Suomeen tuodaan ulkomailta kieliä, joiden irrotustapaa ei tiedä kukaan.

Mitä tulee valvontaan ja lain erilaisiin tulkintoihin, on Urjalassa tilanne Paijan mukaan hyvä.

– Meillä on todella pätevät valvojat, jotka osaavat lukea lakia niin kuin se on tarkoitettu. He lähtökohtaisesti mahdollistavat toimintamme, eivät haittaa sitä. Muiden alueiden pienteurastamoyrittäjien kanssa jutellessa on käynyt ilmi, että joillakin alueella on todella ihmeellisiä tulkintoja, ja ne vaihtelevat paljon.

Lue myös: Eläinlääkärit palkitsivat Juha ja Henna Paijan eläinten suojelusta – uusi pihattosikala teki vaikutuksen

Keittiöammattilaisten julkilausuman ovat käynnistäneet helsinkiläisen Gastro Cafe Kallion ravintoloitsija Kare Karhu ja Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Nimien kerääminen julkilausumaan jatkuu lähiviikkojen ajan. FL

Uusimmat