Lounais-Häme

Kolmannes ei osaa tai uskalla elvyttää – Forssan Seudun Sydänyhdistyksen puheenjohtaja rohkaisee hyräilemään Frediä

Elvytykseen tulisi ryhtyä vasta hätänumeroon soittamisen jälkeen. Jos painelu-puhalluselvytystä ei osaa, pelkkä painelukin riittää. Kuva: Riku Hasari
Elvytykseen tulisi ryhtyä vasta hätänumeroon soittamisen jälkeen. Jos painelu-puhalluselvytystä ei osaa, pelkkä painelukin riittää. Kuva: Riku Hasari

Maailman elvytyspäivää vietetään keskiviikkona teemalla “jokainen voi oppia elvyttämään”.

Kun Suomen Sydänliitto kartoitti viime kesänä suomalaisten elvytystaitoja ja -tietoja, kyselytutkimuksessa selvisi, että yli kolmannes suomalaisista ei joko osaa tai on epävarma paineluelvyttämään.

Epävarmuus omasta osaamisesta nousi myös suurimmaksi esteeksi elvyttämisen aloittamiselle.

Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia oli kuitenkin saanut elvytyskoulutusta tai -opetusta.

Tutkimukseen vastasi 1 673 suomalaista.

 

Forssassa jo toistakymmentä sydäniskuria

Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluotoa huolettaa tutkimustuloksissa ihmisten epävarmuus elvyttää.

– Positiivista oli, että 94 prosenttia vastaajista tunsi sydäniskurin eli defibrillaattorin. Tosin, vain joka viides tunsi lähimmän sydäniskurin paikantavan defi.fi-palvelun. Palvelun tunnetuksi tekemisessä on vielä paljon tehtävää.

Defi.fi-palvelun perusteella Forssassa löytyy jo toistakymmentä sydäniskuria niin yrityksistä, oppilaitoksista kuin virastoistakin.

Forssan Seudun Sydänyhdistys on lahjoittanut sydäniskurin muun muassa Vesihelmeen, K-Citymarkettiin ja Ystävänkammarille.

– Ystävänkammari on hyvä esimerkki paikasta, jossa kokoontuu riskiryhmään kuuluvia iäkkäämpiä ihmisiä. Jos tällaisia hyviä paikkoja löytyy, muutama iskuri lisää mahtuisi vielä Forssaan, puheenjohtaja Jukka Okslahti suunnittelee.

 

Oikea rytmi löytyy Frediä hyräilemällä

Okslahti kartoitti viime kesänä epävirallisesti, onko sydäniskureille ollut käyttöä Forssassa.

– Tositoimissa ei tietääkseni ole oltu. Muutamissa tilanteissa sydäniskuri on haettu viereen, mutta sitä ei ole kiinnitetty potilaaseen, koska tilanne on mennyt ohi.

Forssan Seudun Sydänyhdistys on järjestänyt Ystävänkammarilla kerran koulutuksen, jossa opeteltiin sydäniskurin käyttöä ja elvytystä. Okslahti vinkkaa ottamaan yhteyttä, jos koulutuksen järjestämiseen uudestaan koetaan tarvetta.

Kouluttautuminen on yksi keino saada varmuutta elvyttämiseen.

– Tarvitaan myös tietynlaista rohkeutta ruveta toimimaan: kuka organisoi tilanteen, kuka soittaa hätäkeskukseen, kuka elvyttää ja kuka menee ambulanssia vastaan.

Nykysuositusten mukaan elvyttämisessä tärkeintä on rintakehän painelu. Okslahti neuvoo oikean rytmin löytyvän Fredin Elää mä sain (Staying alive) -kappaleesta.

– On tärkeää pitää käsivarret suorina niin, että voima tulee paineluun koko kropasta. Painelijaa on myös hyvä vaihtaa välillä, sillä elvyttämisessä väsyy äkkiä. FL

Tärkeintä on rintakehän painelu

Eloton ihminen ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun, eikä hän hengitä tai hengittää epänormaalisti.

Soita ensin hätänumeroon 112 ja noudata hätäkeskuksen ohjeita. Laita puhelin kaiutintoiminnolle ja jatka auttamista.

Painele keskeltä rintalastaa kohtisuoraan alaspäin kovaa ja nopeasti. Painelutahti on noin kaksi painallusta sekunnissa. Pelkkä paineluelvytys riittää. Jos kuitenkin osaat painelu-puhalluselvytystä, jatka rytmillä 30 painelua, kaksi puhallusta.

Tehokkaalla paineluelvytyksellä voidaan ylläpitää osittain verenkiertoa eli auttaa verta virtaamaan aivoihin.

Sydäniskuria eli defibrillaattoria tarvitaan sydänpysähdystilanteessa. Sydäniskuria saa ja osaa käyttää kuka tahansa, sillä käyttäjän ei tarvitse kuin noudattaa laitteen puhe- ja kuvaohjauksen neuvoja. Sillä ei voi tehdä vahinkoa kenellekään. Nopea sydäniskurin käyttö jopa kolminkertaistaa mahdollisuuden selvitä.

Fingerpori

comic